Browsing Tag

Valtiokonttori

kansalaisille

Varusmies asiakkaana – mitä se tarkoittaa?

Asevelvolliset käyttävät vuoden nuoruudestaan yhteiskunnan hyväksi. Takavuosina varusmiespalvelus nähtiin pakollisena pahana: ”pulinat pois – intissä tehdään pojista miehiä”. Varusmiehellä oli oikeuksien sijaan vain velvoitteita. Nykyään nuorella on kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja asepalveluksen suorittamiseksi. Varusmiehet ovat tietoisia oikeuksistaan eivätkä vain velvollisuuksistaan. Varusmiesliitto on tehnyt hyvää työtä varusmiesten edunvalvojana.

Varusmiespalvelu elämänvaiheena

Asevelvollisuuden suorittamiseen liittyy paljon oppimista, uusia kavereita ja useille myös askelia aikuistumiseen. Haasteitakin kuitenkin piisaa. Palveluksen vuoksi voi joutua muuttamaan vieraalle paikkakunnalle, joskus jopa toiselle puolelle maata. Palveluksen aikana voi tulla rahahuolia, siviilielämän ja palvelusajan yhteen sovittelua sekä muutoksia ystävyyssuhteisiin. Palvelusaikana voi myös esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi syntyä terveysmurheita.

nuori-mies

Esimerkki varusmiehestä

Tavoitteena erinomainen asiakaskokemus

Puolustusvoimat vastaa palvelusaikana sattuneen tapaturman hoitamisesta ja korvauksista. Palvelun päättyessä tai keskeytyessä Valtiokonttori on korvausvastuussa, mikäli tapaturmasta aiheutuu vaivaa tai kuluja. Vastuunjako voi kuulostaa konstikkaalta, mutta järjestely toimii hyvin Valtiokonttorin ja Puolustusvoimien välillä. Tapaturman sattuessa on kuitenkin oleellista että vahingoittunutta asevelvollista hoidetaan mahdollisimman hyvin, tuottaisivat palvelut sitten Valtiokonttori tai Puolustusvoimat.

Uskon, että Valtiokonttori voi olla asevelvolliselle etäinen ja vaikeasti lähestyttävä laitos. Tämän vuoksi Valtiokonttori on tehnyt parhaansa, että asepalveluksessa vahingoittuneen henkilön korvauksen käsittely hoituisi nopeasti, vaivattomasti ja ymmärrettävästi.

korvaustoiminta-asiakkaan-silmin

Korvaustoiminta asiakkaan silmin

Entä vakavammat vahingot?

Valtiokonttori saa vuosittain noin 1500 sotilastapaturmailmoitusta. Suurin osa vammoista on niin sanottuja ”urheilutyyppisiä” vammoja. Osa vahingoista on kuitenkin vakavampia. Vakavia vahinkoja voi sattua arkisissakin tilanteissa: esimerkiksi polvivamma maastoharjoituksessa voi äityä pitkäkestoiseksi ja hankalaksi korvata.

Oheisessa kuvassa on kuvattu asepalveluksessa loukkaantuneen korvausprosessi. Kuvan tapauksessa aluksi melko harmiton polvivamma osoittautuu myöhemmin vakavaksi vahingoksi. Korvausprosessin lopputulemana varusmies kuntoutettiin onnistuneesti uuteen ammattiin.

korvausprosessi

Korvausprosessi

Mistä erinomainen asiakaskokemus muodostuu?

Erinomainen asiakaskokemus koostuu ymmärtääkseni kolmesta keskeisestä osa-alueesta. Ensinnäkin palvelun tulee olla teknisesti sujuvaa: nopeaa, ymmärrettävää ja toimia varusmiehen valitseman viestimen välityksellä.

Toiseksi: korvauspalvelusta tulee jäädä hyvä mieli. Palvelun tulee olla paitsi asiantuntevaa, myös helposti lähestyttävää ja ymmärtää varusmiehen kokemusmaailmaa. Varusmiehet ovat usein myös aikuisiän alkutaipaleella. Sen vuoksi neuvontaa olisi hyvä antaa aloitteellisesti, siitä huolimatta että vaarana olisi vaikuttaa holhoavalta.

Kolmanneksi: varusmiehille ei voida tuottaa erinomaista asiakaskokemusta, mikäli asiakaspalvelijat ovat nyreillä mielin. Oli kyse sitten korvausratkaisijasta, vakuutuslääkäristä, ICT-kehittäjästä, tai viestinnän ammattilaisesta, tulee yhteistyön pelata ja palvelussa tavoitella erinomaista lopputulosta. Nämä kolme palikkaa ovat Valtiokonttorilla hyvin hallinnassa tavoiteltaessa erinomaista asiakaskokemusta. Tätä tukee esimerkiksi jatkuvasti käynnissä oleva asiakaskokemuksen mittaaminen. Varusmiehet ovat antaneet hyvää, jopa erinomaisesti palautetta – mobiilisti, niin kuin asiaan nykyään kuuluukin.

Ismo Tikka

digitalisaatio henkilöstö ilmiöt talous

Onnistunut Valtio Expo on monen tekijän summa

Valtionhallinnon suurin tapahtuma Valtio Expo on järjestetty jo kymmenkunta kertaa. Toukokuussa jälleen lähes 1500 virkamiestä löytää toisensa Marina Congress Centerin käytäviltä. Kuten hyvin harjoiteltu balettiesitys, myös huolella järjestetty tapahtuma sujuu vieraiden näkökulmasta kuin tanssi. Tai ainakin sitä tavoittelemme.

Onnistuneen tapahtuman takana on paljon pieniä ja ja vähän suurempiakin tehtäviä. Meidän tehtävämme on kutoa yksittäisistä osista onnistunut kokonaisuus. Expoa koordinoinaan pienellä porukalla. Ismo Tikka, Laura Salmi ja Ann-Mari Ruhanen pitävät langat käsissään. Suunnittelun ohella siedämme jonkin verran kaaosta. Etenkin ohjelman suunnittelussa tietty epävarmuus on hyvästä. Lopputulos on aina ollut yllätys. Välillä kinataankin mutta kinoista on ollut lopputuloksen kannalta hyötyä ja edelleen ollaan hyvissä väleissä. 17. 5. tiedämmekin jo lattiatuntumasta miten Expo onnistui. Nyt vielä jänskättää.

Valtio Expon rakentaminen käynnistyy näytteilleasettajien haalimisella

Valtio Expo lähtee liikkeelle näytteilleasettajista. He tuovat Expoon rahoituksen lisäksi ohjelmasisältöä, osaamista, mielenkiintoisen näyttelyalueen, tuulahduksen yritysmaailmasta ja tietenkin virkamiehille mahdollisuuden verkostoitua yritysmaailman asiantuntijoiden kanssa. Näytteilleasettajista osa on mukana joka vuosi, osa ensimmäistä kertaa. Vankan ict-kentän lisäksi paikalla on myös yrityksiä vaikkapa majoitus- tai työhyvinvointi-alalta. Yritykselle osallistuminen Expoon on iso päätös. Välittömien kustannusten lisäksi osallistuminen vie paljon työaikaa.

Isommille yrityksille Valtio Expo on vain yksi tapahtuma kalenterissa muiden tapahtumien joukossa. Expo kilpailee siis muiden tapahtumien kanssa näytteilleasettajien ajasta ja markkinointibudjetista. Näytteillasettajat hakevat luonnollisesti uusia kontakteja ja vahvistavat nykyisiä valtionhallinnon asiakassuhteita. Jos Expo ei tuo investoinnille vastinetta, seuraava Expo jää pois yrityksen markkinointi-ohjelmasta. Täytyy pitää Valtio Expo -tuote kunnossa ja olla ajoissa liikkeellä, jotta kelpaa jatkossakin.

Ohjelman on houkuteltava talo täyteen

Vieraat ovat valtion virkamiehiä. Ohjelmaa on viritetty sekä ict-, talous-, henkilöstö- että viestintävirkamiehiä varten. Ohjelmaan ehdotuksia tulee Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön lisäksi vierailta ja näytteilleasettajilta. Expo on luonteeltaan verkostoitumistapahtuma, joten ohjelmasisältö on kevyempi kuin vaikkapa seminaarissa. Tavoitteena on rakentaa ohjelma siten, että kaikille vieraille olisi jotain kiinnostavaa.

Asiaohjelman lisäksi on tarjolla kevyempääkin tarjontaa, kuten tänä vuonna totta vai tarua -show. Ohjelmarunko on kuin takavuosien Danny-show. Räväkän alun jälkeen seesteisempää ja keskivaiheilla tempoa lisää ja lopussa huipennus. Onneksi emme tarvitse tuulikonetta eikä myöskään pyroteknikkaa.

Ilman kunnollista ohjelmaa emme saa paikalle vieraita. Keväällä on samaan aikaan tarjolla muitakin kinkereitä. Valtio Expo on Valtiokonttorin järjestämä tapahtuma, ei Valtiokonttorin asiakaspäivä. Kuulostaa saivartelulta, mutta rajauksella on merkitystä. Tapahtuma koetaan vieraiden keskuudessa koko valtiohallinnon yhteiseksi tapahtumaksi.

Osaavissa käsissä kaikki vaikuttaa vaivattomalta

Valtiokonttorilaiset ovat tapahtuman runko ja kasvot. Käsitykseni mukaan olemme tässä hommassa onnistuneet erinomaisesti, ja käsitystä tukee myös kävijäpalaute. Meitä valtiokonttorilaisia tapahtumassa on mukana puhujina, sali-isäntinä, avustajina, vastaanotossa, hoitamassa viestintää yms. Meillä on tapahtumassa lisäksi muutama oma osasto. Tänä vuonna Valtiokonttorin palveluista ovat esillä Kansalaisneuvonta, Kieku ja valtion sisäistä liikkuvuutta tukeva Henkilöstöpalvelut. Voit myös osallistua 140-vuotiaan Valtiokonttorin historiavisaan.

Tapahtumapäivänä ratkeaa miten onnistuimme. Kaiken pitää olla vaivatonta, vaikka järjestäjille tapahtuma on vaatinut tolkuttomasti valmistelua. Tapahtumapaikalla on merkitystä. Ilmoittautuminen sujuu liukkaasti, näyttelyalue on toimiva ja turvallinen, tarjoilu pelaa, tekniikka pelittää, tilat ovat miellyttävät… Ilman laadukkaita yhteistyökumppaneita, jotka tekevät tapahtumasta sujuvan, ei Valtio Expo onnistu ja vieraat viihdy.

Tervetuloa viihtymään ja verkostoitumaan!

Haluatko verkostoitua Valtio Expossa? Tänä se on entistä helpompaa Brella-palvelun avulla. Voit sen kautta sopia itsellesi tapaamisia puheenvuorojen lomaan.

Ellet pääse tällä kertaa mukaan, voit myöhemmin tutustua tapahtumaan katsomalla videokoosteen ja tutustumalla esityksiin Valtio Expon uudistuneilla sivuilla.

Ismo Tikka

ilmiöt

Yhteisöllinen ja avoin Digi-Valtiokonttori

Valtiokonttori juhlii tänä vuonna 140-vuotista toimintaansa. Virasto aloitti toimintansa keisari Aleksanteri II:n keisarillisen julistuskirjan perusteella tammikuussa 1876. Pitkä matka on tultu tuolta 140 vuoden takaa keisarin virastosta tähän päivään, Digi-Valtiokonttoriksi niin kuin itse aina joskus nykyään virastoamme nimitämme.

Vuosikymmenten kuluessa Valtiokonttoriin on tullut uusia tehtäviä ja joitakin lähtenyt. Tehtävien muuttuminen on ollut leimallista toiminnallemme. Jotkin Valtiokonttorin syntymähetkellä saadut tehtävät ovat hoidossamme edelleen, kuten antolainat, valtionvelka ja kassavarojen sijoittaminen, kirjanpito ja tilinpäätös. Nyt olemme monialainen palveluvirasto.

Nykyään vastuullamme on lisäksi monenlaisia kansalaisille ja yhteisöille maksettavia korvauksia, etuuksia, tukia ja lainoja. Autamme kansalaisia julkisten palvelujen käytössä. Virastoja autamme tuottamalla niille niiden talouden hoitoa ja henkilöstöä koskevaa tietoa. Autamme virastoja myös tukemalla niitä työhyvinvoinnin edistämisessä ja muutostilanteista selviytymisessä.

Digi-Valtiokonttori haluamme olla, ja sen eteen teemme työtä niin viraston sisäisen toiminnan osalta kuin asiakkaillemme tarjoamien palvelujen ja eri yhteistyötahojen kanssa tekemämme työn osalta. Digi-Valtiokonttori-nimitys osoittaa toimintamme suuntaa sähköisten prosessien ja palvelujen kehittämisessä niin kuin pääjohtajamme Timo Laitinen on todennut.

Olemme Valtiokonttorissa astuneet uuteen tiedonhallinnan ja tiedon jakamisen kulttuuriin. Otimme maaliskuun alussa käyttöön uuden Mesta-nimisen intramme ja uudet sähköiset työtilat. Nämä tukevat ja myöskin edellyttävät yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Myös nyt avattava blogi on yksi askel kohti avoimempaa ja välittömämpää vuorovaikutusta asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa.

Uutta kehittäen, perinteitä kunnioittaen!

Sami Moksunen

Tutustu Valtiokonttorin historiaan >>