Browsing Tag

turvallisuus

ilmiöt kansalaisille

Sotilaan turvaverkko tiivistyy

Vuodenvaihteessa ”sotilaan turvaverkko” parantui uuden lainsäädännön myötä. Asepalveluksessa ja kriisinhallintatehtävissä vahingoittuneiden henkilöiden tapaturma- ja palvelussairauskorvaukset alettiin käsitellä erillisten lakien mukaan kun vahinko on sattunut 1.1.2017 tai sen jälkeen. Uudessa lainsäädännössä otetaan huomioon ne erityiset olosuhteet, jotka vallitsevat kriisinhallintatehtävissä.

Vuodesta 2013 Sotilastapaturma-asian neuvottelukunnassa, jossa on edustettuina Valtiokonttori, Puolustusvoimat, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriö ja HYKS, on valmisteltu lakiehdotusta, joka ottaisi huomioon entistä paremmin ne olosuhteet, jotka vallitsevat nykyisin kriisinhallinta- ja siviilikriisinhallintatehtävissä. Lainsäädäntötarpeen sisällön määrittämisessä on kuultu eri osapuolia ja etujärjestöjä sekä tutustuttu kriisinhallinnan uusiin vaativiin olosuhteisiin paikan päällä.

Rauhanturvaoperaatioiden olosuhdemuutos

Rauhanturvaoperaatioiden olosuhteiden muututtua entistä sodankaltaisemmiksi ja kansainvälisen siviilikriisihallinnan noustua tärkeään asemaan, näissä tehtävissä sattuneiden vammojen korvaukset suoritetaan jatkossa erillisen lain perusteella. Tapaturman ja palvelussairauden määritelmät täsmentyvät. Etuudet määräytyvät työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan, mutta korvausharkinnassa otetaan huomioon palveluksen tai kriisihallintatehtävien erityiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen tai vammautumisen riskiä.

Uusien lakien perusteella suoritetaan korvauksia paitsi tapaturmien myös palvelussairauksien eli palvelukseen syy-yhteydessä olevien sairauksien perusteella entistä lievemmin perustein. Tällä edesautetaan tarpeellisen hoidon ja kuntoutuksen toteutumista palvelun keskeydyttyä sekä nopeutetaan työhön tai opiskeluihin palaamista. Entistä useammin korvausta voidaan määräaikaisesti suorittaa myös palveluksen pahennettua aiempaa vikaa, vammaa tai sairautta.

Huolenpitoa

Keskeinen osa turvallisuuden tunnetta on tietoisuus avun saamisesta tarvittaessa. Nopea oikea-aikainen palvelu edellyttää kaikkien osapuolien saumatonta yhteistyötä. Tässä tavoitteessa on jo nyt saavutettu hyviä tuloksia yhteisin ponnistuksin Puolustusvoimien, HYKS:n ja Valtiokonttorin kesken. Vahinkojen käsittelyajat sotilastapaturmissa on saatu kolmen viikon tuntumaan ja muutoksenhakuelimissä hyväksytyt muutokset ovat vakuutusalan alhaisimmat. Tähän on päästy hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa, oikealla tiedottamisella ja vahinkojen nopealla haltuunotolla. Palvelumme on rakennettu asiakasryhmäkohtaisesti, jolloin oikea tieto on kohdennettavissa ja oikea-aikaista.

Kriisinhallintatehtäviin osallistuneella on palveluksen päätyttyä oikeus psyykkisen tuen tai hoidon aiheuttamien kustannusten korvaukseen kuntoutuksena yhden vuoden ajan, kun tuen tarpeella on todennäköinen syy-yhteys palvelukseen tai tehtävään. Oikeus psyykkisen tuen korvaukseen koskee kaikkia kriisinhallintatehtävissä kautta aikojen palvelleita.

Varusmiehiä koskevan sotilastapaturmalain säännöksissä tapaturman tai palveluksen aiheuttama muun vian, vamman tai sairauden vähäisempikin paheneminen oikeuttaa korvaukseen. Pidempiaikaisen ansionmenetyskorvauksen tasoa korotettiin; kun korvauksen perusteena oleva vuosityöansio on eläkevaiheessa vähintään työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen, vähimmäisvuosityöansio maksetaan kolminkertaisena.

Tiivistynyt sotilaan turvaverkko

Puolustusvoimien palvelusturvallisuusohjelma ja toimiva vakuutusturva muodostavat riskienhallintapyramidin, jossa palvelusturvallisuusohjelmalla poistetaan uhkia ja vaaroja ennakoivasti keräämällä ja analysoimalla ”läheltä-piti”-tilanteita.  Palvelusturvallisuusohjelma on esimerkillinen toimintamalli toteutettavaksi missä tahansa turvallisuuspainotteisessa työympäristössä.

Uudella laajemmalla vakuutuksellisella turvalla voidaan tuoda lisäturvaa tilanteisiin jotka sotilas kaikista ennakoinneista huolimatta kohtaa. Mikään vakuutuksellinen turva ei poista tapahtunutta vahinkoa, mutta sen on mahdollista auttaa vahingosta selviytymisessä.

Jyri Tapper

ilmiöt

Positiivinen turvallisuusajattelu?

”Pelko myy poliittisesti ja turvapuhe kukoistaa”

Näin otsikoi Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen kolumninsa Helsingin Sanomissa 7.2.2016. Suomalaisten mielestä tulevaisuus on nyt selvästi turvattomampi kuin vuosi sitten, pelkokerrointa lisää mm. turvapaikanhakijatilanne. Suomi elää turvallisuuspuheen huippusesonkia. Hän siteeraa Turun yliopiston ihmismaantieteen professori Hille Koskelaa, joka puhuu pelon sosiaalisesta tuottamisesta. Se on sitä, miten pelolla suunnataan päätöksentekoa haluttuun suuntaan.

Meidän riskienhallinnan ja turvallisuuden asiantuntijoiden tehtävänä on etsiä ja arvioida toimintaamme kohdistuvia riskejä ja uhkia sekä pyrkiä löytämään niille riittävät hallintakeinot. Uhkiin varautuminen edellyttää usein resursseja, investointeja sekä ohjeita ja toimintamalleja, jotka on henkilöstölle koulutettava. Kun perustelemme näitä toimintaamme kohdistuvilla riskeillä ja uhkilla, niin lisäämmekö mekin omalta osaltamme päättäjien ja henkilöstön pelkokerrointa?

Tulevaisuus ei ole sitä miltä se näyttää

Minulla oli jokin aika sitten mahdollisuus kuulla Esko Valtaojan esitys yllä olevasta aiheesta. Hänen mukaansa suomalaisia vaivaa pessimismi ja tulevaisuus näyttää huonolta. Kun suomalaisilta kysytään maailman äärimmäisestä köyhyydestä, suurin osa suomalaisista valitsee sen huonoimman vaihtoehdon eli köyhyys lisääntyy vaikka tilastojen mukaan se on pitkään vähentynyt selvästi. Samansuuntaisia ovat vastaukset, kun suomalaisilta kysytään maailman lasten mahdollisuuksista saada peruskoulutusta. Valtaoja kysyykin miksi me suomalaiset kuljemme mustat lasit silmillä ja näemme helpommin ikävät kuin positiiviset asiat. Mediassa tietenkin negatiiviset uutiset ja pelkopuheet pääsevät enemmän otsikoihin ja saavat palstatilaa. Valtaoja lähestyy asioita pidemmällä perspektiivillä, Suomella on mennyt varsin hyvin viimeiset sata vuotta ja mikään ei osoita, että hyvinvointimme kehitys ei jatkuisi myös seuraavaa sataa vuotta, taantuma- ja nousuvuosia sekaan tietenkin mahtuu.

Paljonko me riskienhallinnan ja turvallisuuden asiantuntijat tuomme työssämme positiivisia asioita esille vai ovatko viestimme pääosin pelkopuheita? Miltä meidän tulevaisuutemme näyttää?

Relaxed Awareness

Viime marraskuussa Gartnerin seminaarissa Tom Scholtz piti esityksen aiheesta ”People-Centric Security”, jossa korostetaan henkilöstön oikeuksia tehdä omaa toimintaansa koskevia päätöksiä, joihin liittyy myös suurempi vastuu päätöksiensä seurauksista. Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan kuuluu myös norminpurkutalkoot. Voisiko myös turvallisuusasioissa miettiä lukuisten määräysten ja ohjeiden vähentämistä ja antaa henkilöstölle enemmän harkintavaltaa ja tilaa maalaisjärjen käyttämiseen ja positiiviseen turvallisuusajatteluun.

Jo Maslowin tarvehierarkiassa turvallisuuden tunne on yksi perustarpeista ja sen tulee olla kunnossa, jotta muista esim. sosiaalisista tarpeista voi nauttia. Samaa voi soveltaa myös työelämään, jos töissä on turvatonta ja pelätään väärin toimimisen tai ohjeiden vastaisen toiminnan seurauksia, silloin eivät myöskään työpanos ja motivaatio työntekoon ole kohdallaan.

Scholtz käytti termiä “relaxed awareness” ja otti esimerkin autolla ajamisesta. Siinäkin on paljon sääntöjä noudatettavana ja tiellä liikkumiseen liittyy monenlaisia vaaroja ja uhkia. Silti suurin osa meistä suhtautuu ajamiseen positiivisen rennosti eikä ajaessa juurikaan pelätä uhkia tai sääntöjen rikkomisia vaan autoilu sujuu usein jopa hymyssä suin. Voitaisiinko myös työpaikan turvallisuusasioita hoitaa enemmän positiivisella ja rennolla otteella silti turhat riskit ja uhat välttäen?