Browsing Tag

reaaliaikatalous

digitalisaatio

Verkkolaskut maksetaan ajallaan

Suomen valtio on jo pitkään vaatinut verkkolaskuja toimittajiltaan. Edelleen on kuitenkin jouduttu antamaan erinäisistä syistä poikkeuslupia paperilaskujen vastaanottamiseen. Tämä ei tunnu kovin viisaalta ja kestävältä ratkaisulta.

Kun digitalisaatio etenee yhteiskunnassa, myös taloushallinnon raportointi muuttuu sähköiseksi. Vuosi 2025, jolloin valtio ottaa vastaan ainoastaan sähköisiä kuitteja, tulee vastaan yllättävän pian. Nyt on oikea aika valmistautua muutokseen.

Rakenteisen sähköisen laskun hyödyt ovat kiistattomat. Valtiohallinto voi käsitellä sähköiset laskut pääosin automaattisesti, jolloin verorahojen käyttöä voidaan säästää muihin järkevämpiin vaihtoehtoihin – manuaalista taloushallintoa ei kannata tukea kansalaisten rahoilla.

Säästöjä on saatavissa myös sähköisen laskun lähettäjälle. Sähköisen laskun hyödyt tulevat kasvamaan, kun digitalisaation laajenemisen myötä sähköinen raportointi lisääntyy. Yrittäjän työt helpottuvat. Kallista aikaa on mahdollista käyttää siihen, mihin yrittäjä haluaakin sitä käyttää, eli varsinaisen ydintoimintaan.

Yrittäjäpuolelta on kuulunut usein ääniä, että laskut maksetaan myöhässä ja tämä on osaltaan myötävaikuttamassa yrityksen käyttöpääoman niukkuuteen. Pahimmissa tapauksissa tämä taas voi vaatia kalliitakin rahoitusjärjestelyjä.

Valtio ei maksa laskuja myöhässä, varsinkaan silloin, kun laskut ovat tulleet verkkolaskuina. Vaikka postin kulussa olisi viiveitä, verkkolaskut kulkevat. Valtion maksuehto on 21 päivää. Lisämausteena maksamismenettelyihin on tulossa vielä mahdollinen toimittajarahoitus: jos lasku on sisällöltään oikea ja se voidaan käsitellä automaattisesti valtion hallinnossa, toimittaja voi saada suorituksen ennen yllä mainittua 21 päivän maksuaikaa toimittajarahoituksen kautta.

Toimittajarahoitus hinnoitellaan valtioriskillä. Tällöin rahoituskulut yrittäjälle tulevat olemaan varmasti pienemmät kuin mitä ne olisivat vaihtoehdolle, jossa yrittäjä hakee suoraan käyttöpääoman rahoitusta pankista. Toimittajarahoituksen järjestäminen on vielä lähtökuopissaan, mutta verkkolaskutus toimii ja takaa sen, että suoritus tulee toimittajalle sovitussa ajassa – 21 päivän kuluessa laskun päiväyksestä.

Nyt korvissani kuuluu jo laskujen toimittajien äänet, ettei heillä ole välineitä tehdä verkkolaskua. Se ei pidä paikkaansa. Jo yksinomaan valtio tarjoaa ilmaisia verkkolaskun laatimismahdollisuuksia, joista löytyvät tiedot Valtiokonttorin kotisivuilta. Tähän sisältyy myös neuvonta, joten yksin ei tarvitse jäädä.

Hyvä valtion yhteistyökumppani, yrittäjä, joka laskuttaa valtiota, valitse verkkolasku. Verkkolasku on nopea ja turvallinen tapa laskuttaa valtiota.

Kirjoittaja:

 

 

 

 

 

 

 

 

Valtiokonttorin maksuliikepäällikkö Keijo Kettunen, puh. 0295 50 2408, keijo.kettunen[at]valtiokonttori.fi

digitalisaatio

Vähemmän puhetta ja enemmän tekoja eKuitin hyväksi

Valtiokonttorin eKuitti-pilotit alkavat valtionhallinnossa loka-joulukuussa 2019. Pilotoinnin päätavoitteena on selvittää, mitä kaikkea sähköisen kuitin osalta tulee kehittää ennen kuin paperikuitit voidaan jättää historiaan. Pilotoinnin tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla kuittien välitys onnistuisi yhtä helposti kuin verkkolaskujen välitys Suomessa.

eKuitin tekninen ja toiminnallinen ohjeistus eKuitin käyttöönottoon ja palveluiden kehittämiseen valmistui kesäkuussa päättyneen RTECO-hankkeen tuloksena. Voidaan olettaa, että tarvittavat palikat ovat vihdoin koossa. Valtiohallinnossa koettiin, että nyt onkin oikea aika ottaa tärkeä askel selvittelypaperista eteenpäin ja aloittaa eKuittien testaaminen.

Kohti reaaliaikataloutta

Valtio haluaa olla edelläkävijä sähköisen taloushallinnon kehittämisessä. Tähän asti rakenteisten kuittien puuttuminen on jarruttanut voitonmarssia. Ei enää. Kun kuitin tiedot ovat rakenteisessa muodossa, tiedon pohjalta voidaan reaaliaikaisesti päivittää taloushallinnon järjestelmää.

Valtion kanssa toimimisesta halutaan tehdä entistä sujuvampaa. Rakenteisen kuitin todellinen arvo piileekin siinä, että kuitteihin tallentuva tieto esimerkiksi ostotapahtumasta liikkuu saumattomasti toimijoiden välillä. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?

Pilotoinnissa selvitetään, miten valtiolle tuleva rakenteinen kuittitieto voidaan saada automaattisesti valtion matka- ja kuluhallintajärjestelmään. Rakenteisia kuitteja ei ainakaan aluksi saada kaikilta, minkä takia pilotin aikana etsitään myös kuvakuitin osalta erilaisia kehitysmahdollisuuksia, joilla saavutetaan hyötyä olemassa olevaan prosessiin, siihen asti kunnes rakenteiset kuitit saadaan kaikilta.

Valtio siirtyy sähköisiin kuitteihin vuoteen 2025 mennessä. Silloin rakenteisen kuittitiedon olisi tallennuttava kaikista valtion korteilla tehdyistä ostoksista.

Ovatko järjestelmät valmiita rakenteisen tiedon käsittelyyn?

Valtion virastostoista Patentti- ja rekisterihallitus aloittaa tarjoamaan sähköistä kuittia asiakkailleen. Aluksi kuitti on kuvamuodossa, mutta jatkossa kehitystyön edetessä kuitti tulee olemaan rakenteisessa muodossa. Myös Valtionrautatiet (VR) tarjoaa sähköpostikuittia matkalipun ostosta.

Pilotissa pieni joukko virkamiehiä testaa sovittujen kauppakumppanien kanssa kuitin välitystä ostotapahtumasta matka- ja kulunhallintajärjestelmään. Pilottikokemuksia saadaan kaikille. Kauppiaat ja heidän palveluntarjoajat voivat testata, mitä heidän täytyy vielä omissa järjestelmissään tehdä, jotta rakenteinen kuittitieto saataisiin eteenpäin.

eKuittia on edistetty useissa hankkeissa vuodesta 2017 alkaen. Esimerkiksi Taltio-hankkeen TALTIO-eKuitti-osuudessa luotiin eKuitti-infrastruktuurimäärityksiä ja rakenteisen eKuitin tietosisältövaatimukset, jotka kuvattiin myös Finvoice-verkkolaskun tietokenttiin.

Kaikki mukaan kuittitalkoisiin

Valtio siirtyy sähköisiin kuitteihin vuoteen 2025 mennessä. Silloin rakenteisen kuittitiedon olisi tallennuttava kaikista valtion korteilla tehdyistä ostoksista. Järjestelmien kehittämisessä täytyykin ryhtyä tuumasta toimeen, jotta eKuittia voitaisiin tarjota ostosten yhteydessä tavoiteaikataulussa.

Kaikki, jotka haluavat tarjota rakenteista kuittia, ovat tervetulleita mukaan pilotoimaan Valtiokonttorin kanssa.

Kirjoittaja: johtava taloushallinnon asiantuntija Pirjo Ilola