Kategoria

talous

digitalisaatio henkilöstö ilmiöt talous

Lattiatuntumaa ja tuloksia – onnistuiko Valtio Expo?

Valtio Expo 2016, yleisnäkymä

Valtio Expo pidettiin jälleen toukokuussa Marinessa. Kävijöitä riitti tungokseen asti. Pöhinä oli hyvä ja vastaantulijat kiittelivät hyvästä meiningistä ja kiinnostavasta ohjelmasta. Onnistumisesta kieli myös se, että vieraat viihtyivät loppuun asti.

Mutta riittääkö lattiatuntuma arvioon asiakaskokemuksesta vai pitääkö sitä erikseen kysyä?

Lattiatuntuma riitti Kaitsulle

Takavuosina olin autokaupoilla Mankkaalla Espoossa haaveilemassa auton vaihtoa. Mukaan lähti kaveri seuraksi. Lähdimme liikkeelle lehti-ilmoituksen perusteella. Tarjolla oli myös kahvia posliinikupista ja kampaviineri. Aikamme kierreltyämme liikkeessä rutinoitunut automyyjä Kaitsu otti meidät haltuunsa.

Itselleni ei sopivaa menopeliä oikein löytynyt, mutta kaverille kyllä. Kaverin ollessa koeajolla Kaitsu selitti mitä lattiatuntuma tarkoittaa. Kaitsu sanoi, että hän pystyi kokemuksellaan asiakkaiden elkeistä päättelemään, olivatko liikkeeseen tulijat uteliaita aikansa kuluttajia vai tosiostajia. Esimerkiksi Töölön autotalossa työskennellessään  bussikuskit ja osa matkustajista tuli liikkeeseen maleksimaan, kun odottivat bussia avasi Kaitsu harjaantumistaan lattiatuntumasta.

Kun hitusen häntä epäilin ja kysäisin oliko lattiatuntumassa tullut virheitä, Kaitsu myönsi että joitakin. Hämäännystä olivat aiheuttaneet kuulemma IT-kuplan äkkirikkaat ponnaripäät mersuintoilullaan. Kaitsu muuten arveli että pääsee kauppoihin kaverini kanssa.

Valtio Expo ei saanut pelkkää suitsutusta

Valtio Expon jälkeen päätimme hyvästä lattiatuntumasta huolimatta tehdä kyselyn. Ihan varmuuden vuoksi.

Kyselyyn tuli kosolti palautetta ja ne arvioitiin tarkasti, etenkin avoin palaute. Sekä vieraiden että näytteilleasettajien antamat yleisarvosanat olivat hyvää luokkaa. Mutta risujakin tuli ja selkeitä kehittämiskohteita.

Osa tiloista kävi ahtaaksi, näyttelyalue ei tyydyttänyt kaikkia näytteilleasettajia, ruokailussa oli välillä ongelmia ruuan jakelussa jne. Ohjelmassakin oli puutteita. Runsas palaute osoittaa, että tapahtuma koetaan omaksi. Palautteessa oli selkeitä toteutettavia parannusehdotuksia ja niitä pyritään hyödyntämään seuraavan Valtio Expon suunnittelussa.

Kaitsusta vielä

Ostiko kaverini Kaitsulta kaaran? Ostipa hyvinkin. Ja mielestään teki hyvät kaupat. Kaitsun lattiatuntuma ei siis pettänyt. Ajelin tässä keväällä Olarissa ja päätin poiketa Kaitsun liikkeessä ohimennen. Jännityksellä kurvasin pihaan: onko liike toiminnassa ja löytyykö Kaitsua vielä hommissa? Kaitsu totesi, että hän on täällä kuin unohdettu joulukuusi.  Vaikka on oikotiet ja etuovet sun muut vimputtimet, niin vielä Kaitsuakin tarvitaan. Autokaupoille en tullut mutta senhän Kaitsu tiesikin.

Toisin kuin Kaitsulla, meillä kokemus on osoittanut, että lattiatuntuma ei yksin riitä. Myös kyselyitä tarvitaan, jotta voidaan kehittyä. Kiitokset siis kaikille Expoon osallistuneille, ja etenkin palautekyselyyn vastanneille. Ensi vuonna taas uusi Valtio Expo. Toivottavasti yhtä hyvä – tai ehkä hitusen taas parempi.

Ismo Tikka

Tutustu:

>> Lue lisää palautekyselyn tuloksista Valtio Expon sivuilta

>> Ks. Valtio Expon tunnelmia koostevideoilta

>> Kuvia Valtio Exposta

digitalisaatio talous

Diskuteerataanko vaan? Kokemuksia taloushallinnon kehittämisestä Ruotsissa

Olen ollut nyt kuusi kuukautta virkamiesvaihdossa valtion taloushallinnon tehtävissä Ekonomistyrningsverketissä (ESV) Tukholmassa. Aika on mennyt nopeaan, onhan kaikki uutta, vaikka täällä osittain tehdäänkin samanlaisia asioita kuin Valtiokonttorissa.

ESV on hiukan alle kahdensadan henkilön virasto, joka jakaantuu kuuteen osastoon. Itse työskentelen Effektiv styrning och admnistration -osastolla, jolle kuluu mm. hallinnollisten järjestelmien kilpailuttamiset ja hankinnat (kilpailuttamisjärjestelmä, sähköiset hankinnat, laskujen välityspalvelut, laskujen käsittely sekä taloushallinto- ja henkilöstöhallintojärjestelmät).

ESV on hallituksen alainen viranomainen, jonka toimintaa ohjaavat säännökset perustuslaissa, viranomaisasetus sekä asetus ESV:stä. Vuosittaista toimintaa ohjataan ns. määrärahajakopäätöksellä (regleringsbrev).

Selvitysten jälkeen jokainen vastaa itse kehittämisestä

Taloushallinnon kehittäminen kuuluu Ruotsissa jokaiselle viranomaiselle itselleen, ellei hallitus erikseen anna tehtävää esimerkiksi ESV:lle. Merkittävä vastuu taloushallinnon kehittämisestä on tällöin kunkin viraston johdolla. Tämä on merkittävä ero Suomen ja Ruotsin välillä. ESV ei voi antaa nykyisen toimenkuvansa puitteissa virastoille määräyksiä yksittäisistä kehittämistoimenpiteistä, ei prosesseista eikä myöskään taloushallinnon palvelujen tuottamisesta palvelukeskuksessa. ESV voi ainoastaan tukea virastojen ja viranomaisten toimintaa.

Taloushallinnon osalta tämä tapahtuu kilpailuttamalla esimerkiksi taloushallinnon järjestelmät ja palvelut sekä tekemällä valittujen toimittajien kanssa puitesopimukset. Puitesopimukset tehdään yleensä kolmen kokonaistaloudellisesti edullisimman toimittajan kanssa ja yksittäiset viranomaiset voivat liittyä näihin puitesopimukseen, jos niin parhaaksi katsovat. Yksittäisillä viranomaisilla on myös oikeus kilpailuttaa järjestelmät itse. Tämä kuulostaa resurssien tuhlaamiselta, mutta siihen Ruotsin taloudella on tällä hetkellä varaa. Toisaalta tuohon kilpailuttamiseen sisältyy vahva pyrkimys välttää markkinoiden monopolisoitumista, pienemmillekin yrityksille annetaan mahdollisuus.

En siis uskalla suoralta kädeltä sanoa, vaikka mieli tekisi, että ruotsalainen malli on tehottomampi. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tehdä benchmarkkausta maiden, ehkä jopa kaikkien Pohjoismaiden, välillä, mitä tulee prosessien tehokkuuteen taloushallinnon osalta. Tilanne henkilöstöhallinnon puolella on pitkälti samanlainen.

Kun viranomaisia ei sitten määrätä, eikä viranomaisilta vaadita yhtäläisiä toimintatapoja taloushallinnon puolella, niin miten ja mihin perustuen viranomaiset kehittävät toimintojaan? Ruotsissa tutkitaan/selvitetään paljon asioita. Tutkimusten/selvitysten toimeksiantajana voi olla Regeringskansliet tai sitten Ekonomistyrningsverket:n oma päätös.

Selvitysten runsaudesta ei kuitenkaan pidä vetää johtopäätöksiä, että täällä ”diskuteerataan” vaan. Näitä selvityksiä käytetään toiminnan kehittämiseen, ainakin aktiivisissa kehittämisorientoituneissa virastoissa. Ruotsissa pyritään ohjaamaan myös substanssitoiminnan kehittämistä tai tarkemmin sanottuna antamaan faktapohjaa toiminnan kehittämiselle. Yksi tällainen kohde on it-investoinnit ja niiden aiheuttamat kustannukset ja millaisia riskejä niissä on mukana. On erinomaisen tärkeää todentaa tavoiteltu tulos, eli saavutettiinko se, ollaanko se saavuttamassa vai onko syytä panostus johonkin yksittäiseen hankkeeseen lopettaa kokonaan.

Ruotsi haluaa olla paras digimaa – eikä arastele kertoa sitä

Ja sitten se digiloikka. Ruotsissa digitalisaatio on päivän sana, samoin kuin Suomessakin. Emme eroa siinäkään suhteessa merkittävästi toisistamme. Täällä on todettu olevan kansalaisilta ja yrityksiltä kohtuullinen vaade odottaa julkiselta sektorilta tehokkaita digitaalisia yhteyksiä ja palveluita eri elämänvaiheisiin. Siksi hallitus on päättänyt panostaa ns. ”Digitalt först” -projektiin, jossa tavoitteena on digitalisoida julkisen sektorin palvelut. Ei vain ottamalla käyttöön tunnetut, jo olemassa olevat ratkaisut, vaan myös kehittämällä uusia ratkaisuja. Tavoitteena on älykkäämpi ja kestävän kehityksen Ruotsi, joka yhdistää koko maan. Ruotsin tulee parhaiten maailmassa hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet tehdä yksittäisten kansalaisten ja yritysten asioinnista julkisen sektorin suuntaan helppoa ja tehdä Ruotsista ympäristöystävällinen yhteiskunta.

Ensimmäisiä konkreettisia askelia digitalisaatiossa ovat seuraavat neljä tehtäväaluetta:

  • Läpinäkyvämpi yhteiskuntasuunnittelu (Smartare samhällsbyggnadsprocess)
  • Avoimempi ympäristöinformaatio (Smartare miljöinformation)
  • Läpinäkyvämpi elintarvikeketju (Smartare livsmedelskedja)
  • Yrittämimen helpommaksi (Förenkling för företag)

Ja lopuksi, se mitä Ruotsissa tehdään, siitä ollaan valmiita kertomaan maailmalla. Ruotsi on tietyllä tapaa kansainvälisempi ja osaa myös markkinoida itseään. ESV osallistuu erilaisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin aktiivisesti ja Ruotsin taloushallinto on kiinnostava tutustumiskohde kaukaisemmillekin valtioille. Näin luodaan positiivista Ruotsi-kuvaa. Tässä suhteessa meillä ollaan vasta lähtökuopissa. Aliarvioimme kansainvälisen yhteistyön merkitystä, valitettavasti.

Keijo Kettunen

digitalisaatio henkilöstö ilmiöt talous

Onnistunut Valtio Expo on monen tekijän summa

Valtionhallinnon suurin tapahtuma Valtio Expo on järjestetty jo kymmenkunta kertaa. Toukokuussa jälleen lähes 1500 virkamiestä löytää toisensa Marina Congress Centerin käytäviltä. Kuten hyvin harjoiteltu balettiesitys, myös huolella järjestetty tapahtuma sujuu vieraiden näkökulmasta kuin tanssi. Tai ainakin sitä tavoittelemme.

Onnistuneen tapahtuman takana on paljon pieniä ja ja vähän suurempiakin tehtäviä. Meidän tehtävämme on kutoa yksittäisistä osista onnistunut kokonaisuus. Expoa koordinoinaan pienellä porukalla. Ismo Tikka, Laura Salmi ja Ann-Mari Ruhanen pitävät langat käsissään. Suunnittelun ohella siedämme jonkin verran kaaosta. Etenkin ohjelman suunnittelussa tietty epävarmuus on hyvästä. Lopputulos on aina ollut yllätys. Välillä kinataankin mutta kinoista on ollut lopputuloksen kannalta hyötyä ja edelleen ollaan hyvissä väleissä. 17. 5. tiedämmekin jo lattiatuntumasta miten Expo onnistui. Nyt vielä jänskättää.

Valtio Expon rakentaminen käynnistyy näytteilleasettajien haalimisella

Valtio Expo lähtee liikkeelle näytteilleasettajista. He tuovat Expoon rahoituksen lisäksi ohjelmasisältöä, osaamista, mielenkiintoisen näyttelyalueen, tuulahduksen yritysmaailmasta ja tietenkin virkamiehille mahdollisuuden verkostoitua yritysmaailman asiantuntijoiden kanssa. Näytteilleasettajista osa on mukana joka vuosi, osa ensimmäistä kertaa. Vankan ict-kentän lisäksi paikalla on myös yrityksiä vaikkapa majoitus- tai työhyvinvointi-alalta. Yritykselle osallistuminen Expoon on iso päätös. Välittömien kustannusten lisäksi osallistuminen vie paljon työaikaa.

Isommille yrityksille Valtio Expo on vain yksi tapahtuma kalenterissa muiden tapahtumien joukossa. Expo kilpailee siis muiden tapahtumien kanssa näytteilleasettajien ajasta ja markkinointibudjetista. Näytteillasettajat hakevat luonnollisesti uusia kontakteja ja vahvistavat nykyisiä valtionhallinnon asiakassuhteita. Jos Expo ei tuo investoinnille vastinetta, seuraava Expo jää pois yrityksen markkinointi-ohjelmasta. Täytyy pitää Valtio Expo -tuote kunnossa ja olla ajoissa liikkeellä, jotta kelpaa jatkossakin.

Ohjelman on houkuteltava talo täyteen

Vieraat ovat valtion virkamiehiä. Ohjelmaa on viritetty sekä ict-, talous-, henkilöstö- että viestintävirkamiehiä varten. Ohjelmaan ehdotuksia tulee Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön lisäksi vierailta ja näytteilleasettajilta. Expo on luonteeltaan verkostoitumistapahtuma, joten ohjelmasisältö on kevyempi kuin vaikkapa seminaarissa. Tavoitteena on rakentaa ohjelma siten, että kaikille vieraille olisi jotain kiinnostavaa.

Asiaohjelman lisäksi on tarjolla kevyempääkin tarjontaa, kuten tänä vuonna totta vai tarua -show. Ohjelmarunko on kuin takavuosien Danny-show. Räväkän alun jälkeen seesteisempää ja keskivaiheilla tempoa lisää ja lopussa huipennus. Onneksi emme tarvitse tuulikonetta eikä myöskään pyroteknikkaa.

Ilman kunnollista ohjelmaa emme saa paikalle vieraita. Keväällä on samaan aikaan tarjolla muitakin kinkereitä. Valtio Expo on Valtiokonttorin järjestämä tapahtuma, ei Valtiokonttorin asiakaspäivä. Kuulostaa saivartelulta, mutta rajauksella on merkitystä. Tapahtuma koetaan vieraiden keskuudessa koko valtiohallinnon yhteiseksi tapahtumaksi.

Osaavissa käsissä kaikki vaikuttaa vaivattomalta

Valtiokonttorilaiset ovat tapahtuman runko ja kasvot. Käsitykseni mukaan olemme tässä hommassa onnistuneet erinomaisesti, ja käsitystä tukee myös kävijäpalaute. Meitä valtiokonttorilaisia tapahtumassa on mukana puhujina, sali-isäntinä, avustajina, vastaanotossa, hoitamassa viestintää yms. Meillä on tapahtumassa lisäksi muutama oma osasto. Tänä vuonna Valtiokonttorin palveluista ovat esillä Kansalaisneuvonta, Kieku ja valtion sisäistä liikkuvuutta tukeva Henkilöstöpalvelut. Voit myös osallistua 140-vuotiaan Valtiokonttorin historiavisaan.

Tapahtumapäivänä ratkeaa miten onnistuimme. Kaiken pitää olla vaivatonta, vaikka järjestäjille tapahtuma on vaatinut tolkuttomasti valmistelua. Tapahtumapaikalla on merkitystä. Ilmoittautuminen sujuu liukkaasti, näyttelyalue on toimiva ja turvallinen, tarjoilu pelaa, tekniikka pelittää, tilat ovat miellyttävät… Ilman laadukkaita yhteistyökumppaneita, jotka tekevät tapahtumasta sujuvan, ei Valtio Expo onnistu ja vieraat viihdy.

Tervetuloa viihtymään ja verkostoitumaan!

Haluatko verkostoitua Valtio Expossa? Tänä se on entistä helpompaa Brella-palvelun avulla. Voit sen kautta sopia itsellesi tapaamisia puheenvuorojen lomaan.

Ellet pääse tällä kertaa mukaan, voit myöhemmin tutustua tapahtumaan katsomalla videokoosteen ja tutustumalla esityksiin Valtio Expon uudistuneilla sivuilla.

Ismo Tikka

henkilöstö talous

Mikä ihmeen Kieku?

Kiekua käyttää jo yli 44 000 valtiolla työskentelevää. Todennäköisesti kaikki heistä eivät tiedä, mikä se Kieku oikeastaan on ja miksi se on koko valtionhallinnossa käytössä. Tiedätkö sinä, mistä Kiekussa on kyse?

1. Mikä se Kieku on?

Kieku on valtion yhteinen tapa toimia talous- ja henkilöstöhallinnossa. Kaikki valtion virastot ja laitokset sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottavat talous- ja HR-palveluita yhteisellä tavalla ja yhteisellä Kieku-järjestelmällä. Kaikki valtion palveluksessa käyttävät Kieku-järjestelmää HR-asioissaan – kuten hakiessaan vuosilomaa ja poissaoloja sekä kohdentaessaan työaikaa.

2. Mitä Kieku tarkoittaa jokaiselle valtiolla työskentelevälle?

Kaikki valtion palveluksessa olevat saavat käyttöönsä Kieku-portaalin, jonka kautta he hakevat lomat ja poissaolot. Siinä he myös kohdentavat työaikansa ja sieltä he hakevat palkkalaskelmansa.

Tunnustan: työajan kohdentaminen on monelle aluksi todella hankalaa. Olennaista on tietää, mille seurantakohteille työaikaa kohdennetaan ja millä tarkkuudella kohdennukset tehdään. Esimiesten tulee ohjeistaa, mille seurantakohteille työaikaa kohdennetaan, ja kertoa, miten tietoa hyödynnetään. Työaikaa kannattaa kohdentaa enintään puolen tunnin tarkkuudella.

Palkkalaskelma tulee verkkopankin sijaan Kieku-portaaliin. Palkkalaskelma tulee portaaliin ennen palkanmaksupäivää. Palkkalaskelmat näkyvät portaalissa 18 kuukautta. Viraston tietoliikenneratkaisuista riippuu, voiko käyttää Kieku-portaalia muualla kuin työpaikalla. Mikäli organisaation verkkoon voi kirjautua ulkopuolelta, ovat Kiekun portaalitoiminnot käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Jos henkilö on pitkään poissa, kuten pitkällä sairaslomalla tai vanhempainvapaalla, pyynnöstä hänelle lähetetään palkkalaskelma postitse.

Kieku-portaalissa haetaan vuosilomat. Järjestelmä näyttää ajantasaisen tiedon lomapäivistä, joita henkilöllä on käytettävissään. Kieku-portaalissa voidaan myös katsoa oman tiimin lomakalenteria.

3. Entä mitä Kieku tarkoittaa esimiehille?

Useimmissa organisaatioissa Kieku on tuonut muutoksia esimiehen rooliin. Kieku-ratkaisu tukee ammattimaista esimiestyötä. Esimiehet toimivat työnantajan edustajana ja hoitavat Kieku-portaalin kautta esimiestehtävään kuuluvia henkilöstöhallinnon toimenpiteitä. Asiasta riippuen esimiehet joko esittelevät tai ratkaisevat henkilöstöasioita portaalissa.

Kieku-ratkaisun myötä virastot siirtyvät käyttämään valtion yhteistä seurantakohdemallia. Esimiesten on oleellista ymmärtää koodien välillä oleva yhteys: mitä ydintoimintoja tehdään omassa yksikössä ja mitä suoritteita tai projekteja ne tuottavat, miten ne vaikuttavat laskujen kirjaamiseen, mitä tukitoiminnot ovat ja milloin niille kohdennetaan työaikaa tai kirjataan laskuja. Jotta työajan kohdennukset onnistuvat, esimiesten tulee ohjeistaa alaisiaan, mitä seurantakohteita yksikössä käytetään ja kuinka tarkalla tasolla työaikaa on mielekästä kohdentaa.

Poissaolosi ajaksi esimies merkitsee Kieku-portaaliin itselleen sijaisen henkilöstöasioissa. Sijaisen ei tarvitse työskennellä samassa yksikössä eikä hänen tarvitse työskennellä samalla organisaatiotasolla. Ratkaisevaa on, että sijainen on Kieku-järjestelmässä esimiesroolissa eli hän hoitaa muutoinkin esimiestehtäviä ja hänellä on niihin riittävä osaaminen. Sama henkilö ei välttämättä toimi sijaisena substanssitoimintaan liittyvässä johtamisessa.

Kieku mahdollistaa monipuolisen raportoinnin esimiehille ja projektipäälliköille. Raporteista on mahdollista tehdä suosikkeja ja jakaa niitä muille sisäisesti.

4. Miksi Kiekua tarvitaan?

Kieku on osa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuudistusta, joka aloitettiin vuonna 2004. Tuolloin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuudessa oli parantamisen varaa noin 40 prosenttia. Tästä puolet on saatu aikaan taloushallinnon digitalisoinnin ja palvelukeskusmallin avulla. Toinen puoli saadaan aikaan käyttämällä Kiekua ja keskittämällä toimintoja.

Lisäksi 2000-luvun alussa oli käytössä yli sata virastokohtaista talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmää, joiden elinkaaren päättyminen oli tiedossa. Sadan erillisen korvausinvestoinnin sijaan on taloudellisesti mielekästä toteuttaa korvausinvestointi kaikille yhteisenä.

Kiekusta on myös muita hyötyjä. Esimerkiksi Kieku tarjoaa sähköiset välineet esimiestyön tekemiseen ja ajantasaisen tiedon henkilöstöstä. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa yhteisen ohjauksen ja toiminnan kehittämisen talous- ja henkilöstöhallinnossa. Yhteiset toimintatavat ja järjestelmä luovat mahdollisuuksia siirtyä virastosta toiseen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä.

5. Mitä nimi Kieku tarkoittaa? Mistä se on keksitty?

Kieku ei ole lyhenne vaan se on erisnimi. Eikä se tarkoita mitään. Muiden erisnimien tapaan se kirjoitetaan muodossa Kieku. Älä siis HUUDA ja kirjoita sitä muodossa KIEKU.

Mistä Kieku on sitten alun perin saanut nimensä, kun se ei kerran tarkoita mitään? Sitä me kaikki olemme jossain vaiheessa miettineet… ja lopulta vain tottuneet nimeen.

Jos olet ollut mukana valmistelemassa uusia hankkeita ja projekteja, tiedät, miten tuskallista niiden nimeäminen on. Nimen pitäisi olla naseva ja helposti muistettava: valtion talous- ja henkilöstöhallinnon muutos- ja kehittämishanke ei ole sellainen. Eikä sitä kukaan edes jaksa kirjoittaa tuollaisenaan: siitähän tulisi vähintäänkin VTHMK.

Oma teoriani Kieku-nimen keksimisestä on seuraava. 2000-luvun alkuvuosina Valtiokonttorissa alettiin valmistella valtionhallintoon talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämishanketta, jossa on tarkoitus yhtenäistää prosesseja ja järjestelmiä. Ryhmä ihmisiä istui tuntikaupalla suunnittelemassa hanketta. Lopuksi väsyneille osallistujille esitettiin kysymys, mikä nimi hankkeelle annetaan. Nimen pitäisi olla lyhyt, napakka ja mieleenpainuva. Keksittiin joukko Val-alkuisia nimiä, kunnes joku totesi: ”Kun meillä Valtiokonttorissa on jo Kaiku-palvelut, eikö meillä voisi olla myös Kieku-hanke?”

 

Kieku pähkinänkuoressa

  • Kieku tarkoittaa valtion yhteistä tapaa toimia talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä yhteistä Kieku-järjestelmää.
  • Kiekun käyttöönotot päättyvät lokakuussa 2016.
  • Valtion yhteistä Kieku-järjestelmää käyttää silloin noin 63 000 virkamiestä.
  • Kieku-hanke maksaa yhteensä 125,3 miljoonaa euroa.

 

Lue lisää Valtiokonttorin verkkosivuilta.