Kategoria

henkilöstö

henkilöstö

Kiertolaisena valtionhallinnossa

Kun aloitin vuoden pituisen henkilökiertoni Valtiokonttorin viestinnässä viime toukokuussa, tunsin itseni hieman epävarmaksi. Mietin kaikkia niitä uusia asioita, joita pitäisi oppia sekä kaikki uusia ihmisiä, joihin pitäisi tutustua.

Olin aikaisemmasta työrupeamastani ylikuormittunut, joten pelkäsin, etten pystyisi omaksumaan uutta tietoa tai oppimaan uusia järjestelmiä kovin nopeasti. Mutta kaikki pelkoni osoittautuivat turhiksi.

Työyhteisöllä on merkitystä

Kulunut vuosi on ollut hyvin antoisa. Olen oppinut monia asioita, joihin ei aikaisemmin ollut aikaa perehtyä kunnolla. Olen saanut viestiä ihmisläheisistä asioista, kuten esimerkiksi työhyvinvoinnista, jonka merkitystä valtionhallinnossa ei voi liikaa korostaa.

Olen tavannut ihania ihmisiä, jotka ovat kohdelleet minua alusta lähtien ihmisenä, ei lisäresurssina. Minut otettiin heti mukaan työyhteisöön, jossa olen saanut olla oma itseni.

Valtiokonttorissa työskennellään monitoimitiloissa, joissa on otettu huomioon erilaiset ihmiset ja erilaiset työskentelytavat. Minäkin olen nyt työskennellyt ensimmäistä kertaa tilassa, jossa ei ole nimettyjä työpisteitä.  Aluksi epäilin sen toimivuutta, mutta käytännössä tilat ovat osoittautuneet juuri sellaisiksi, joita nykyisessä työelämässä tarvitaan. Myös etätyön tekemisen helppous on ollut iloinen yllätys. Työskentelypaikan voi siis valita sen mukaan, mitä kulloinkin on työlistalla.

Henkilökierrolla uutta sisältöä elämään

Voin suositella henkilökiertoa kaikille niille, jotka haluavat päivittää osaamistaan ja saada uutta sisältöä elämäänsä. Itselleni teki hyvää vuosien ministeriökokemuksen jälkeen nähdä, miten käytännönläheistä työ virastossa voi olla.

Viestinnän pääperiaatteet ovat samat kaikkialla valtionhallinnossa mutta työn organisointi, toimintatavat ja kanavat vaihtelevat eri organisaatioissa. Työn määrä, kuormittavuus ja viestinnälle asetetut vaatimukset tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta. Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksen mukaan lähes kolmasosa viestijöistä harkitseekin alan vaihtoa. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että johdon ja työkavereiden tuella jaksaa paremmin.

Valtiokonttorissa pääsin edistämään mm. valtion työnantajakuvaa (Valtiolle.fi) ja työhyvinvointi-asioita (Uusi Kaiku -julkaisu) eri some-kanavien avulla. Vastasin myös Valtio Expo -tapahtuman viestinnästä, mikä loistavan tiimin avulla ei aina edes tuntunut työltä.

Kiitokset kaikille valtiokonttorilaisille – teidän kanssanne oli ilo tehdä töitä!

Maija Viitala

Ps. Tämä ei ollut maksettu Valtiokonttorin mainos, vaan teksti tuli suoraan sydämestäni.

Kuvassa olen yhteisellä aamukahvilla muiden viestijöiden kanssa.

henkilöstö talous

Yhdessä olemme vahvoja – laatutyö esillä CAF-tapahtumassa Bulgariassa

kuvistuskuva, palapeli

Osallistuimme CAF-käyttäjien yhteiseurooppalaiseen tapahtumaan huhtikuussa Sofiassa, jossa suomalainen osaaminen oli näyttävästi esillä. Minulla oli ilo johdattaa aktiivista ja osaavaa suomalaisryhmää.

Mikä tapahtuma?

Bulgaria isännöi EU-puheenjohtajana kahdeksatta CAF-käyttäjien yhteiseurooppalaista tapahtumaa Sofiassa. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi ja siitä vastaavat puheenjohtajamaa ja European Institution of Public Administration. Ohjelmassa oli key note -puheenvuoroja ajankohtaisista julkishallintoa koskevista aiheista ja case-esityksiä erinomaisesta toiminnasta. Osallistujia oli yhteensä noin 160.

Danielle Dotto komissiosta puhui julkishallinnon tulevaisuuden haasteista ja megatrendeistä. Globalisaatio haastaa myös julkishallinnon monellakin tavalla. Tuotetaanko kansalaisille palveluja julkisesti vai yksityisesti, pyritäänkö optimoimaan vai pitäisikö sittenkin olla ketteriä? Väestön ikääntyminen asettaa omat haasteensa ja miten hyödyntää digitalisaatiota ja dataa.

CAF-tapahtuma Bulgariassa huhtikuussa 2018_Bulgaria_kuvaMariaSalenius

CAF-käyttäjät ympäri Eurooppaa tapasivat huhtikuussa toisiaan Bulgarian Sofiassa ja vaihtoivat kokemuksia laatutyöstä. Kuva: Maria Salenius, Kuntaliitto.

Suomalaista osaamista

Suomalaiset antoivat hienon panostuksen tapahtumassa case-esittäjinä, fasilitaattoreina ja aktiivisina osallistujina. Museoviraston Raija Linna esitteli kuvakokoelman kehittämistä asiakaslähtöisemmäksi design sprintin avulla. Palvelumuotoilun avulla tapahtuvaa vankilan kehittäminen herätti mielenkiintoa. Voiko palvelumuotoilua käyttää niinkin erityisen organisaation kehittämiseen. Kyllä voi, vakuuttivat Pauli Nieminen Rikosseuraamuslaitoksesta, Anne Sundqvist Senaatista ja Pasi Kaitila Workspacelta. Esittelin Jaana Ilomäen kanssa Kuopion kaupunkiympäristön CAF-malliin kuuluvaa ulkoista palautteenantoa ja se toimi johdantona mallin yhteiseurooppalaiselle kehittämiselle. Tarja Sarjakoski THL:stä, Janne Hyvärinen Salon kaupungista ja Kiia Kuisma Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta fasilitoivat esityksiä ja Maria Salenius Kuntaliitosta poimi hyviä käytäntöjä ja vinkkejä esityksistä.

Tapahtuma tarjosi erinomaisen mahdollisuuden tutustua siihen, mitä ja miten muualla Euroopassa julkishallinnossa tehdään. Uskon, että samalla se oli monellakin tavalla rikastuttava kokemus.

Aila Särmälä
Head of Delegation, Finland

Tutustu mainioon videoon CAF-itsearvioinnista (englanniksi):

 

Tapahtuman esitysten materiaali >

henkilöstö ilmiöt

En bra hobby stöder arbetsförmåga

Jag är trädgårdsmästare och merkonom till utbildning. Jag jobbar på Statskontoret på Medborgartjänster; där har jag jobbat i nästan 27 år. Jag sköter bl.a. om kundservice med två andra personer i teamet och registrerar brottsoffers ersättningsansökningar. Jag sköter också förberedelsebehandling av dessa ansökningar.

Fotografering som hobby stöder effektivt mitt arbete som kan vara psykiskt tungt. Med fotografering kan jag koncentrera mig på något annat än arbete. Hobbyn stöder min arbetsförmåga. När jag fotar brukar jag koncentrera mig på motiven för att få en så bra bild som möjligt och den skall vara väl komponerad.

Landskap i Rio Tionto ”Red Redriver”, Andalucien, våren 2017

Landskap i Rio Tionto ”Red Redriver”, Andalucien, våren 2017

Upplevelser från naturen

Jag tycker om att ta sådana bilder som väcker känsla. Mina motiv hittar jag oftast i naturen, bl.a. i skogar och skärgården. Jag fotar också Gatufotografering (Streetphoto) och stilleben. Att fotografera naturen innebär också olika upplevelser genom bl.a. djurmöten, fåglarna som kvittrar och nu senare på våren vårgrönska. Ibland händer det att man inte får någon bra bild als med sig hem, men upplevelsen har man ändå alltid med sig.

Jag har fotat sedan slutet av 1970-talet med en analogkamera i början, sedan med mellanformat kamera, på 1980-talet med en kinoformat systemkamera och nu med en digital systemkamera. Det kändes inte så svårt att gå över till digital systemkamera, för att jag hade lärt mig baskunskaperna i fotografering tidigare. Skillnaden är att man kan ställa in olika isotal på kameran efter t.ex. för varje foto om man vill göra det.

Landsap i Monttellano. Andalucien våren 2017.

Att göra tillsammans är roligast

Jag är medlem i Amatörfotografklubben i Helsingfors som har grundats 1889; jag blev medlem där 1997. Jag kom med i klubben via arbetarinstitutet i Helsingfors som arrangerade en mörkrumskurs.

Vi har en fotoklubb för personal också på Statskontoret (VK-foto), den består av ca 10 medlemmar. Nya medlemmar är välkomna. VK-foto har hunnit ha många utställningar på kontorets mötescentrum med olika teman. Utställningar har varit mycket populära bland personalen och besökarna.

På kontoret har vi i alla mötesrum stora kopior av fotoklubbens medlemmars bilder. Det stimulerar arbetsgemenskapen så att man blir på gått humor när man kommer in i rummen.

Hobbyn stöder inte enbart min arbetsförmåga utan också arbetsförmågan av kollegor.

Peter Stenius

Följ min vecka på Statskontorets Instagram-konto

henkilöstö ilmiöt

Parempi olla muuttunut kuin juuttunut

Viisi työpäivää. Sen verran minulla on tätä kirjoittaessani (23.2.2018 toim.huom.) vielä toistaiseksi töitä jäljellä Valtiokonttorissa ennen uusiin koitoksiin siirtymistä. Virkamiesurani käynnistyi rapiat kolme ja puoli vuotta sitten. Opintoja en ollut ehtinyt vielä täysin saattaa loppuun, mutta hinku töihin vuoden kestäneen gradu-urakan jälkeen oli jo kova.

Elokuussa 2014 aloitin työt Kansalaispalveluiden Lakiasiainpalvelut-ryhmässä. Ensimmäisinä kuukausina pääsin tutustumaan Sotilastapaturma-ryhmän konkreettiseen korvaustyöhön. Huhkin päätöksiä ja samalla opin talon tavat sekä korvaustyön salat.

Muutos ei pelota

Puolen vuoden sotilastapaturmiin perehtymisen jälkeen minulle tulikin yllättävä siirto hoitamaan työ- ja sotilastapaturmien lakimiehen tehtävää. Muutos ei pelottanut, vaan uudet haasteet lähinnä kutkuttivat mieltäni. Työ oli mielenkiintoista ja haastavaa ja tunsin, että opin joka päivä jotakin uutta niin lain tulkinnasta, korvauskäytännöstä kuin vaikkapa sidosryhmätapaamisten järjestämisestä.

Työ- ja sotilastapaturmien lakimiehen tehtävää ehdin hoitaa noin puolentoista vuoden ajan ennen kuin kohdalleni osui seuraava suunnanvaihdos urapolullani. Kuulin, että Rikosvahingot ja muut korvauslajit -ryhmän palvelupäällikön pesti oli avoinna. Koska minusta tuntui, että olin jo oppinut tarpeeksi työ- ja sotilastapaturmien lakimiehen tehtävistä, päätin haastaa itseni ja kokeilla, riittäisivätkö kykyni esimiestehtäviin. Syksyllä 2016 aloinkin sitten luotsata Rikosvahinko-ryhmää.

Opiskelut loppuun, auskultoimaan

Palvelupäällikön tehtävää olin ehtinyt hoitaa noin vuoden verran, kun käräjäoikeudesta tuli loppusyksystä 2017 tieto valinnastani käräjänotaariksi. Maaliskuun 1. päivänä koittavat siis taas uudet työtehtävät. Jään virkavapaalle ja aloitan vuoden kestävän auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun käräjäoikeudessa. Tuomioistuinharjoittelu on ikään kuin oikeustieteellinen jatkokoulutus, jossa opitaan käräjäoikeustyöskentelyn eri vaiheet sekä tutustutaan tuomarin rooliin ja ajattelutapaan.

Jonkun mielestä työtehtävien vaihtotahtini saattaa kuulostaa nopeatempoiselta. Ja jos joku nyt kysyisi minulta, miksi olen taas kerran vaihtamassa tehtävää, vastaus olisi kovin yksinkertainen: itsensä kehittäminen. Uskon nimittäin, että käräjäoikeusvuosi kehittää minua monella tapaa niin esimiehenä, juristina kuin ihmisenäkin. Esimiestaitoni karttuvat, kun pääsen toimimaan oikeuden puheenjohtajana. Lisäksi ammattiosaamiseni lakimiehenä varmasti moninkertaistuu. Luulen, että ihmisenä myös ainakin vuorovaikutustaitoni paranevat, kun kohtaan oikeudessa hyvinkin eri elämäntilanteissa olevia asiakkaita.

Etuoikeus oppia

Minusta tuntuu suorastaan etuoikeutetulta päästä taas oppimaan uusia asioita ja kehittämään omia taitojani – etenkin nyt, kun yhteiskunnassa on kohkattu viime vuodet jatkuvasti työelämän ja työtehtävien muutoksesta. Vanhoja työtehtäviä häviää tai on jo hävinnyt. Uusia töitä syntyy. Kukaan ei varmuudella tiedä, millaisia valmiuksia työntekijältä jatkossa vaaditaan. Uskallan kuitenkin väittää, että tulevaisuudessa pärjäävät ne, joilla on yhä enemmän ja monipuolisempaa osaamista. Uskon, että juuri erilaisten työtehtävien kokeilu luo uusia taitoja ja takaa töitä myös jatkossa. Ei ole väliä, vaihtaako kokonaan työpaikkaa, siirtyykö hetkeksi työnkiertoon toiseen yritykseen vai muuttaako työtehtäviä saman organisaation sisällä. Kunhan muuttuu, ei juutu.

Suvi Männistö

PS. Voit seurata työviikkoani Valtiokonttorin Instagram-tilillä os. https://www.instagram.com/valtiokonttori/

henkilöstö

Lupa johtaa fiksummin – osaavan HR-kumppanin kanssa

Joulukuun alussa Valtiokonttorin tiloihin kokoontui innostunut HR-johtajien ja johtavien asiantuntijoiden joukko pohtimaan ja keskustelemaan henkilöstöjohtamisen uudelleen organisoitumisen haasteista HR Business Partner -otsikolla. Ilahduttavan monet virastot haluavat uudistaa henkilöstöjohtamista painokkaammin strategian toteuttajaksi ja ratkaista työn murroksen myötä tulevia toiminnan uudistamisen haasteita. Vero, Liikennevirasto ja Tekes esittelivät omaa HR Business Partner -malliaan ja kertoivat käyttäjäkokemuksiaan siihen siirtymisestä ja toiminnan tavasta.

HR Business Partner, tai suomalaisittain HR-kumppani -mallin perusajatus on se, että viraston johtoryhmässä ja toimialojen johtoryhmissä on mukana nimetty strategisen henkilöstöjohtamisen asiantuntija kumppanina tukemassa linjajohtoa. Yhteisessä keskustelutilaisuudessa omia kokemuksiaan HR-kumppani -malleista esitelleet virastot kertoivat toiminnan tavoitteena olevan viraston strategian toteutus, johtajuuden ja organisaation toimintakulttuurin sekä osaamisen kehittäminen. Saimme myös mainion esimerkin siitä, miten HR-kumppanuuden myötä koko johtoryhmän toiminta voi tehostua ja parantua, kun sparrausta saakin ryhmän oman jäsenen toimesta.

Irti henkilöstöhallinnon perusrutiineista ja kohti vahvaa strategiaosaamista

HR-kumppanuus -mallien kehittämiseen virastoissa vaikuttaa tällä hetkellä olevan hyvä vire. Keskeisiä kysymyksiä HR-toiminnon näkökulmasta ovat toiminnon roolien uudelleen määrittely ja se, millaista osaamista HR-kumppanilta edellytetään.

Monia käytännön kysymyksiäkin tulee uudelleen mietittäväksi, kuten missä henkilöstöhallinnon perusrutiinien hoito tapahtuu. HR-kumppanin tehtäviin se ei kuulu, kun työpanos painottuu strategian toteutukseen toimialojen kanssa. Perusrutiinien hoidossa Palkeilla onkin jatkossa merkittävä rooli.

HR-kumppanilta odotetaan vahvaa osaamista muutosjohtamisesta ja valmiutta hahmottaa kokonaisuus strategisesta näkökulmasta, jotta voi tukea johtajia ja esimiehiä strategian toteutuksessa. Tässä niin kuin monessa muussakin asiassa työ tekijäänsä opettaa, kunhan tahtoa ja rohkeutta riittää.

HR-kumppanuusosaamisen valmiuksia voidaan luoda monipuolisesti myös erilaisten osaamisen kehittämisen muotojen avulla. Näistä esimerkkinä voidaan mainita valmennus, työpajatyöskentely, itseopiskelu, vertaisoppiminen jne. Hyvän tuen HR-kumppani -mallin käyttöönotolle tarjoaa myös keväällä 2018 tuotantokäytön aloittava valtion yhteinen verkko-oppimisympäristö eOppiva. Sinne voidaan toteuttaa HR-kumppani -mallin perustietoa sekä HR-ammattilaisille että viraston substanssiesimiehille ja johdolle. eOppivaan voidaan myös toteuttaa mallin käyttöönottoa tukevaa verkostomaista työskentelyä, jota voidaan tarpeen mukaan syventää kasvokkain tapahtuvalla valmennuksella.

Johdon ymmärrettävä HR-kumppanin arvo

Yhteinen keskustelutilaisuus kiteytyi osallistujien ajatukseen, että viime kädessä HR-kumppani -mallissa on kysymys koko johtamisjärjestelmän ja -kulttuurin muutoksesta. HR-johtajat ja -asiantuntijat voivat olla aloitteellisia uudelleen organisoitumisen edistämisessä, mutta niin kuin tangoon, myös kumppanuusyhteistyöhön tarvitaan kahden osapuolen aktiivinen panostus. Johtajilta malli edellyttää aktiivista yhteistyötä HR-kumppanin suuntaan; hyväksymistä johtoryhmän tasa-arvoiseksi jäseneksi, näkemysten kuulemista ja ennen kaikkea yhdessä tekemistä yhteisen tavoitteen suuntaan.  Johtamistakin on lupa tehdä fiksummin, se onnistuu parhaiten henkilöstöjohtamiseen erikoistuneen asiantuntijan – HR-kumppanin – kanssa.

Kirjoittajat:

Leena PeltolaLeena Peltola työskentelee Valtiokonttorin henkilöstöjohtamisen tukipalveluissa kehityspäällikkönä. Tehtävässään Leena konsultoi virastojen johtamisen ja työyhteisöjen kehittämishankkeita ja on mukana edistämässä henkilöstöjohtamisen kehittymistä koko valtiokonsernissa. Leena on työskennellyt nykyisessä tehtävässään kolme vuotta. Tätä ennen hän on johtamisen ja organisaation kehittämisen konsulttina yrityssektorilla sekä THL:ssä ja Stakesissa kehittämispäällikkönä.

 

 

Tiina Kukkonen-SuvivuoTiina Kukkonen-Suvivuo toimii tällä hetkellä HAUS kehittämiskeskuksessa määräaikaisena johtajana, jonka vastuualueena on HR-valmennuksen ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen sekä turvallisuuskoulutuksen yhteistyö. Vakituinen virka on sisäministeriön henkilöstö- ja hallintojohtaja, jonka vastuulla on ministeriön henkilöstö- ja yleishallintoasioiden yksikkö. Sisäministeriössä Tiina on työskennellyt runsaat 11 vuotta ja sitä ennen oikeusministeriössä 22 vuotta.