Kategoria

digitalisaatio

digitalisaatio

Tekoäly avuksi ja työn laatu nousuun?

”Ennen kaikki oli paremmin.” Tuttu lause, jota aika ajoin kuulee. Viime aikoina olen keskustellut kollegoiden kanssa työn laadusta, ja siitä mihin se on menossa. Tuntuu siltä, että kiire on valtava ja jatkuva osa työn tekemisessä, joka puolestaan vaikuttaa työn laatuun.

Aloitin työurani Yleisradiossa 90-luvun lopussa, jolloin elettiin vielä vahvasti analogista aikakautta. Silloin televisiouutisten uutisjutuissa pidettiin tärkeänä kuvan ja äänen teknistä laatua. Juttujen tekemiseen oli runsaasti aikaa. Aamukokouksen jälkeen lähdettiin hankkimaan taustatietoa ja sovittiin haastateltavat. Myöhemmin iltapäivällä kuvattiin ja illalla uutisjuttu leikattiin. Puoli yhdeksän uutisissa juttu pyöritettiin kuvanauhoilla maailmaan.

Myöhemmin 2000-luvulla internet ja digitoiminen muuttivat suhtautumista kuvan laatuun. Nyt tärkeintä on nopeus ja kiinnostava sisältö. Tubetuskulttuuriin sopiikin tietynlainen rosoisuus. Sisällöissä korostuu oma näkemys, ei mielellään ostettu tai viranomaisnäkemys. Media ja median kulutus muuttuivat nopeasti ja muutos vain jatkuu.

Tekoäly helpottamaan kiirettä?

Kuten näemme, työ muuttuu ja samalla työn laatuvaatimukset muuttavat muotoaan.

Paljon puhutaan, että tekoälyt ja robotit tulevat viemään työmme. Itse näen, että ne tulevat helpottamaan työtämme, ja meidän täytyykin oppia tekemään tiivistä yhteistyötä. Viestijän työn arkeen kuuluu esimerkiksi viestintäsuunnitelmien, tiedotteiden ja uutisten laatimista, somesta puhumattakaan. Toivon, että tekoäly voisi helpottaa minua ns. rutiinitöissäni, esimerkiksi uutisjuttujen viemisessä verkkoalustoille kuvineen päivineen tai hankkimalla minulle taustatietoa eri lähteistä. Ja tietysti myös sometuksen voisin ulkoistaa osittain tekoälylle. Tällöin minulle vapautuisi työaikaa muuhun tärkeään työhön, esimerkiksi paneutua enemmän valmentamiseen.

Uskon, että työnlaatu kohentuu, kun saamme lisää aikaa työllemme. Toki työmaailma on muuttunut niin, että kaikkea ei tarvitse tehdä ”perusteellisesti”. Joskus riittää muutaman tärkeimmän pointin esittely, ja se on silti erittäin laadukasta työtä. Tärkeintä on erottaa ne tehtävät, jotka on tehtävä huipputasoisesti.

Millaisia tehtäviä sinä voisit ulkoistaa tekoälylle?

digitalisaatio

Ongelmia teini-ikäisen digin kanssa?

Viime aikoina uskomme ihmiskuntaan ja digiin on koeteltu oikein urakalla. Hätäisimmät ovat olleet valmiita julistamaan digitalisaation paholaisen keksinnöksi, suoraan alimmasta helvetistä. Jos nyt kuitenkin hetkeksi hylkäämme Danten Jumalaisen näytelmän tunnelmat ja suuntaamme ajatuksemme lähemmäksi omaa arkeamme. Voimme nähdä sen, että digitalisaatio on tullut teini-ikään. Teinithän hölmöilevät, niin kuin kaikki sen vaiheen kokeneet vanhemmat hyvin tietävät. Mutta emme me silti lakkaa rakastamasta ja luottamasta noihin näppynaamaisiin oman tiensä etsijöihin. Oikea kysymys onkin, miten me kasvatamme itsemme hyviksi teini-ikäisen digitalisaation vanhemmiksi ja kasvattajiksi.

Englantilainen tutkija ja jakamistalouden evankelista Rachel Botsman kertoo, että luottamuksemme perusta on muuttumassa. Ennen viikinkien aikaa luottamus pohjasi siihen, että tunsimme kaikki elämänpiirissämme vaikuttaneet ihmiset. Sittemmin me ihmiset aloimme liikkumaan ympäriinsä ja luottamuksen vahvistamiseksi tarvittiin instituutioita. Syntyi lakeja, sääntöjä ja erilaisia ulkoisia luottamuksen tunnusmerkistöjä; univormuja, symboleita, brändejä ja niin edelleen. Digitalisaation myötä luottamus on saamassa jälleen uusia ulottuvuuksia. Joissakin tapauksissa luotamme jo enemmän tuntemattomien ihmisten mielipiteisiin kuin perinteisiin tapoihin hankkia tietoa. Pisteytämme ja peukutamme palveluja ja palvelujen tuottajia.

Jaetusta luottamuksesta syntyy vahvempi luottamus digitalisaatioon

Voidaksemme luottaa digitalisaatioon, jokainen meistä joutuu opettelemaan uusia taitoja. Yksi tällainen taito on medialukutaito. Peukutukset ja pisteytykset on oiva tapa kertoa tykkäyksestä tai epäonnistuneesta palvelukokemuksesta. Mutta ennen kuin perustamme päätöksemme pelkästään peukutuksiin, meidän on hyvä ymmärtää joitakin asioita. On hyvä tiedostaa, että pisteytyksiä ja peukutuksia voivat antaa myös itse palvelun tarjoajat nostaakseen omaa statustaan. Kun valitset vaikkapa seuraavaa lomakohdetta tai illallisravintolaa netissä jaettujen suositusten perusteella, niin kerää mahdollisimman monipuolisesti näkemyksiä siitä palvelusta tai kohteesta. Monen tietolähteen käyttäminen parantaa kokonaiskuvan luotettavuutta. Hyväksy myös se, että useammasta lähteestä huolimatta saatat joutua virheellisen tai tarkoitushakuisen viestinnän uhriksi. Vanha hyvä sääntö on edelleen pätevä: Jos joku näyttää ja kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä myös on sitä. Ihmisten huijaamisella on pitkät perinteet.

Jotta ei syntyisi mielikuvaa, että digitalisaatio aiheuttaa vain haasteita luottamukselle, niin se voi myös joissakin tapauksissa merkittävästi parantaa luotettavuutta. Lohkoketjuteknologiaa tutkitaan muun muassa siksi, että sen toivotaan tarjoavan aiempaan verrattuna parempia mahdollisuuksia väärennysten ehkäisemiseen ja aitouden varmistamiseen, niin sopimuksissa kuin vaikkapa taideaarteissa. Jaetusta luottamuksesta syntyy ikään kuin vahvempi luottamus.

Vanhemmat oppivat luovimaan teini-ikäistensä kanssa opettelun ja erehdystenkin kautta. Tämän päivän teinit ovat myös monessa asiassa jo valveutuneempia kuin vanhempansa. Sama pätee suhteessamme digiin. Meillä on mahdollisuus kasvaa hyviksi digitalisaation vanhemmiksi ja kasvattajiksi, kunhan olemme vastuuntuntoisia, herkkäkorvaisia, kokeilevia ja analyyttisiä. Kyllä se teini niillä eväillä kasvatettuna tulee vielä ihan yhteiskuntakelpoiseksi.

Tsemppiä kaikille teinien vanhemmille, olipa kyseessä ihmis- tai digilapsi!

digitalisaatio

Suuret muutokset vaativat pitkäjänteistä kehittämistä

Kun erilaiset pulmat, joihin yritetään löytää helpotusta esimerkiksi digitalisaation avulla, muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi ja viheliäisemmiksi, ratkaisuistakin tulee yhä pitkäikäisempiä. Tällä en tarkoita sitä, että palvelut pysyisivät pitkään samanlaisina. Ne kehittyvät ketterästi ajan myötä, mutta niiden ydin, vaikkapa alustaratkaisu, saattaa pysyä ennallaan hyvinkin kauan. Tällaisen pitkäjänteisen evolutionaarisen kehittämisen malli istuu välillä erittäin huonosti valtionhallinnon pisimmilläänkin nelivuotisiin hallitusohjelmiin. Tämä on asia, johon mm. Sitra on yrittänyt vaikuttaa.

Nostan aiheen blogiini, kun nyt vierestä seuraan yhden hankkeen, ”Digitalisoidaan valtionavustukset” (DIVA), puurtamista rahoituksen varmistamiseksi yli hallituskauden. Hanke on ollut osa nykyisen hallituksen ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” -kärkihanketta. Esiselvitys meni hyvin ja sai hyvää palautetta. Yhteinen ymmärrys oli, että jatkaa pitäisi selvityksen suositusten mukaisesti. Mutta koska poikkihallinnolliset kärkihankkeet ovat osa nykyisen hallituksen ohjelmaa, on viimeistään tämän vuoden lopussa katko, aivan riippumatta siitä, mitä on saatu aikaan.

Selvää tietenkin on, että maailmankatsomusten ja politiikan pitää vaikuttaa valtionhallinnon tekemisiin ja prioriteetteihin. Samalla pitäisi kuitenkin voida kehittää palveluita pitkäjänteisesti. Pitäisi pystyä varmistamaan riittävän yhteiset tavoitteet ja varmistaa tekemisen rahoitus yli hallituskausien.

Valtionhallinto tarvitsee mekanismin, joka mahdollistaa tällaisen pidemmän aikavälin poikkihallinnollisen kehittämisen. Nyt näyttää siltä, että jatkon varmistaminen on yksinomaan kiinni aiheesta kiinnostuneiden sitkeydestä ja luovuudesta. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin väsy. Lisäkierteenä näyttää olevan sekin, että asioiden substanssista ja niiden tekemisen rahoittamisesta keskustelevat eri tahot ja eri aikoina.

digitalisaatio ilmiöt kansalaisille

Kohti sprinttiä – ja heti olympiakisojen jälkeen!

Perinteinen tai luistelu

Aikalisä!-toimintamalli on tarjonnut tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi jo yli kymmenen vuotta. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Nyt on edessä sprintti eteenpäin.

Kokeilemme verkostossa, jossa Valtiokonttori on mukana, miten perinteinen Aikalisä-toiminta laajentuisi digitaaliseksi palveluksi, jota hyödyntäisivät asevelvollisuusikäiset sekä näiden nuorten kanssa toimivat asiantuntijat ja palvelutuottajat.

Palvelu voi antaa tietoa asevelvolliselle kuinka optimoida asevelvollisuuden hyödyt luistavassa urasuunnittelussa tai tukea asevelvollisen keskeyttäessä palveluksen esimerkiksi tapaturman takia.

Mukana kehittelyssä ovat mm. puolustusvoimat, siviilipalveluskeskus, KELA, TEM, Opetushallitus, PLM, OKM, Valtiokonttori ja VRK. Toimijoita on tullut lisää sanan kiirittyä verkostoissa.

Äkkilähtö

Lähdimme äkkilähdöllä valtiovarainministeriön lanseeraamaan kokeilukiihdyttämöön mukaan. Kokeilukiihdyttämö on yksi uusista formaateista, joilla rakennetaan valtion hallintoon yhteisöllisyyttä ja keskinäistä sparrailuverkostoa uudella tavalla tekemisen ympärille – asenteella ”töissä valtiolla, kansalaisten parhaaksi”.

Onnistuimme kiihdyttämössä rajaamaan palvelua, täsmentämään tavoitteita ja jäsentämään seuraavaa vaihetta. Seuraavaksi osallistumme Desing Sprint –viikkoon, jossa keskitytään idean syväluotaukseen, kohderyhmän ja sisällön tarkentamiseen ja vahvistamaan yhteistä ymmärrystä digipalvelusta.

Sprintissä tavoitteemme on saada valmiiksi testattavissa oleva digitaalinen aikalisä-prototyyppi. Sprintti on meneillään viikolla 10.

Sprintti virkakoneiston matkana

Aikaisemmin hiihto oli vahvasti ainoastaan kestävyyspainotteinen laji, mutta on nykyään monipuolistunut siltäkin osin kun keksittiin sprinttihiihto. Hiihtäjältä vaaditaan yhä enemmän anaerobisia ominaisuuksia, hyvää hermolihasjärjestelmän toimintaa ja voimaominaisuuksia. Hiihdon puolella samat hiihtäjät pärjäävät kuitenkin sekä 15 km hiihdossa että 2 km sprinttihiihdossa.

Ehkäpä me virkamiehetkin omaamme kestävyyden lisäksi ketteryyttä. Sitä testataan sprintissä. Design Sprint on Googlen kehittämä menetelmä liiketoiminnan ongelmien ratkaisemiseksi, uusien tuotteiden luomiseksi tai nykyisten parantamiseksi. Siinä tavoitellaan kuukausien työn tiivistämistä muutamaan päivään.

Aikalisä ja maali

Erinomaiseen asiakaskokemukseen ei riitä pelkästään hyvä korvauspalvelu vaan lisäksi tarvitaan yhteistyötä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Asevelvollisen turvaverkko eli digitaalinen aikalisä on tulevaisuudessa palvelu, johon kuuluu itsepalvelun lisäksi puhelinpalvelu, chat ja henkilökohtainen ohjaaminen esimerkiksi uudelleenkoulutukseen, palvelualustana Suomi.fi. Tai ainakin mallia kannattaa kokeilla. Kokeilussa sallitaan myös epäonnistuminen.

Kokeilussa suunnitellaan, jalkaudutaan, kuullaan, havainnoidaan ja kokeillaan. Yhteistyössä maaliin asti. Maali on palvelun prototyyppi mitä testataan nuorilla sekä nuorten parissa työskentelevillä sosiaalikuraattoreilla ja nuorisotyön ohjaajilla jo maaliskuussa. Valmis palvelu vuoden 2018 aikana.

Lue lisää perinteisestä Aikalisästä >

Ismo Tikka

digitalisaatio

Kohti asiakaslähtöistä viestintää

”Asiakkaiden näkemysten mukaan myös D9-digitiimin aktiivinen viestintä ja sidosryhmätilaisuudet ovat olleet erittäin hyviä”. Muun muassa tämä nousi usein esille D9-digitiimin toiminnan arviointikyselyssä. Minulle, viestinnän ammattilaiselle, tämä palaute tarkoittaa sitä, että olemme onnistuneet työssämme.

Kurkistetaanpa ajassa hieman taaksepäin. Valtionhallinnon organisaatioita palveluiden digitalisoinnissa auttava D9-digitiimi aloitti työnsä vuosi sitten maaliskuussa ja tiimin yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuoda asiakaslähtöinen ajattelu valtionhallinnon työskentelyyn. Työnsä tiimi aloitti nollasta: ei ollut valmiita asiakassuhteita, eikä taidettu ihan tuntea asiakkaiden toimintatapoja. Meille asiakkaita ovat kaikki valtionhallinnon toimijat, esimerkiksi virastot ja ministeriöt.  Kuten missä tahansa toiminnan käynnistämisessä, tärkeintä on toiminnasta viestiminen ja markkinoiminen. Viestintää ei voi tehdä yksi ihminen, vaan siihen tarvitaan myös muut työntekijät. Olemme viestineet monikanavaisesti, twiittailleet asiakkaiden tapahtumissa, kirjoittaneet uutisjuttuja työstämme asiakkaidemme kanssa ja tuoneet asiantuntijuuttamme esille muun muassa blogien välityksellä. Lisäksi teemme videoita niin palvelumuotoilussa kuin viestinnässä.

Valtiohallinnossa on tälläkin hetkellä paljon hankkeita ja ohjelmia, joista kannattaa viestiä, olivat ne sitten alussa, keskikohdassa tai melkein lopussa. D9-digitiimi tukee digitalisaatiohankkeiden läpivientiä ainakin tämän vuoden loppuun. Jatkosta saamme tietää kevään aikana. Kokemusten jakamisen lisäksi viestiminen on siis äärimmäisen tärkeää myös tiimin jatkon kannalta – meidän on kerrottava näkyvästi mitä olemme saaneet aikaan.

Asiakas mukaan viestintästrategian työstämiseen

Työ D9-digitiimissä on mahdollistanut minulle todellisen näköalapaikan asiakaslähtöiseen viestinnän kehittämiseen. Tästä innostuneena ehdotin, että uudistaisimme myös Valtiokonttorin viestintästrategian aiempaa asiakaslähtöisemmäksi.

Viestintästrategiatyö aloitettiin reilu viikko sitten. Päätimme tehdä viestintästrategian asiakaslähtöisesti, palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Alkuun tarkastelimme viestintäyksikön vahvuuksia ja heikkouksia. Seuraavaksi pohdimme asiakkaan tarpeita empatiakartan avulla ja laadimme kyselyn asiakkaille sekä käymme haastattelemassa heitä. Valtiokonttorin asiakkaita ovat muun muassa ministeriöt, valtiohallinnon virastot, kansalaiset, kansainväliset sijoittajat ja media. Syksyllä viestintästrategiaa työstetään vielä yhdessä henkilöstön ja johdon kanssa. Työn pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.

Valtiokonttorin yksi strategisissa tavoitteista on: ”tuotamme erinomaisen asiakaskokemuksen”. Uskon, että tällä työllä pääsemme tavoitteeseemme.