All Posts By

Ismo Tikka

henkilöstö

Töissä valtiolla

Valtio Expon valmisteluporukka

Muistan hyvin, kun reilut kymmen vuotta sitten siirryin Valtiokonttoriin. Omat mielikuvani eivät täysin vastanneet todellisuutta. Työskentely valtiolla ei ollutkaan kovin eksoottista.

Reilun viikon työskentelyn jälkeen menin tapaamaan kavereitani Turkuun kalastusretkelle. Siirtyminen valtion leipiin oli veneessä ykköshupailun aihe:

– Ylitarkastaja! Kenen yli sää tarkastat?
– Meetkö heti konttorikoppiisi punasten taakse (oven ulkona oli takavuosina liikennevalotyyppinen laite, josta näki onko virkamies käytettävissä)
– Meetkö töihin heti aamusta? Entäs monelta livahdat pois?

Juttua riitti ja mielikuva valtion virkailijasta ei näemmä ollut kovin mairitteleva. Tämä tunnistettiin myös silloisessa Valtiokonttorissa. Sen aikainen pääjohtajamme Jukka Wuolijoki opastikin meitä tulokasinfossa hauskasti, ettei kyseistä valtion mielikuvaa kannata enää uusien virkamiesten vahvistaa.

Edelleenkin sanoilla virkamies ja hallinto (etenkin kun sanat ovat kimpassa) on hieman negatiivinen kaiku. Mielikuvat ovat tiukassa. Toisaalta yksittäisillä virastoilla voi olla hyvinkin positiivinen mielikuva kansalaisten keskuudessa. Esimerkiksi käynee vaikkapa Puolustusvoimat tai Tulli.

Muuttuuko virkamies hallinnon myötä?

Valtionhallinto on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut. On ollut irtautumista (mm. yliopistot) sekä yhtiöittämistä ja yhdistämistä. Virkamiesten määrä valtiolla on vähentynyt. Työajat ja -tehtävät, palkat, eläkkeet, nimikkeet sekä lomat ovat muuttuneet samantyyppisiksi kuin yksityisellä sektorillakin.

Entäpä tehokkuus tai ajan hengessä oleminen? Töissä valtiolla oli teemana Valtio Expossa viime toukokuussa. Ei mitään nolostuttavaa. Ainakin lattiatuntuma tapahtumassa oli innostava. Ohjelmastakin sen saattoi havainnoida. Selkeä etunoja – tunnelman aisti myös käytävillä. Ei mitään virkamieskiekkoa.

Valtio Expossa tavataan!

Valtio Expo on saavuttanut vakiintuneen aseman valtion henkilöstön keskuudessa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2008, ja tuntuu, että päivästä tulee vuosi vuodelta entistä vauhdikkaampi ja informatiivisempi. Ohjelmatarjonta on siirtynyt hankkeista laajempiin kokonaisuuksiin ja paneeleissa ruoditaan hallinnon toimivuutta.

Järjestämme Valtio Expon ensi vuonna 8. toukokuuta. Tapahtuman valmistelut ovat jo käynnissä ja Valtiokonttorin tavoitteena on taas ylittää itsensä. Saimme paljon kiitosta viime vuoden tapahtumasta, joten rima on korkealla. Päivä tarjoaa näköalapaikan valtiolla tehtävään työhön ja sen tekijöihin, joten tapaamisiin taas ensi vuonna!

valtioexpo.fi
Valtio Expo -facebook
#valtioexpo

Valtionhallinnon henkilöstöön lukuina voi tutustua osoitteessa netra.fi

Kuten kuvasta näkyy, valtiolla työskentelevät eivät ulkoisesti juuri poikkea muista työntekijöistä. Kuvassa Valtio Expon junailijaporukka vasemmalta oikealle: Laura Salmi, Marja-Leena Viitala ja Ismo Tikka.

Ismo Tikka

kansalaisille

Varusmies asiakkaana – mitä se tarkoittaa?

Asevelvolliset käyttävät vuoden nuoruudestaan yhteiskunnan hyväksi. Takavuosina varusmiespalvelus nähtiin pakollisena pahana: ”pulinat pois – intissä tehdään pojista miehiä”. Varusmiehellä oli oikeuksien sijaan vain velvoitteita. Nykyään nuorella on kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja asepalveluksen suorittamiseksi. Varusmiehet ovat tietoisia oikeuksistaan eivätkä vain velvollisuuksistaan. Varusmiesliitto on tehnyt hyvää työtä varusmiesten edunvalvojana.

Varusmiespalvelu elämänvaiheena

Asevelvollisuuden suorittamiseen liittyy paljon oppimista, uusia kavereita ja useille myös askelia aikuistumiseen. Haasteitakin kuitenkin piisaa. Palveluksen vuoksi voi joutua muuttamaan vieraalle paikkakunnalle, joskus jopa toiselle puolelle maata. Palveluksen aikana voi tulla rahahuolia, siviilielämän ja palvelusajan yhteen sovittelua sekä muutoksia ystävyyssuhteisiin. Palvelusaikana voi myös esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi syntyä terveysmurheita.

nuori-mies

Esimerkki varusmiehestä

Tavoitteena erinomainen asiakaskokemus

Puolustusvoimat vastaa palvelusaikana sattuneen tapaturman hoitamisesta ja korvauksista. Palvelun päättyessä tai keskeytyessä Valtiokonttori on korvausvastuussa, mikäli tapaturmasta aiheutuu vaivaa tai kuluja. Vastuunjako voi kuulostaa konstikkaalta, mutta järjestely toimii hyvin Valtiokonttorin ja Puolustusvoimien välillä. Tapaturman sattuessa on kuitenkin oleellista että vahingoittunutta asevelvollista hoidetaan mahdollisimman hyvin, tuottaisivat palvelut sitten Valtiokonttori tai Puolustusvoimat.

Uskon, että Valtiokonttori voi olla asevelvolliselle etäinen ja vaikeasti lähestyttävä laitos. Tämän vuoksi Valtiokonttori on tehnyt parhaansa, että asepalveluksessa vahingoittuneen henkilön korvauksen käsittely hoituisi nopeasti, vaivattomasti ja ymmärrettävästi.

korvaustoiminta-asiakkaan-silmin

Korvaustoiminta asiakkaan silmin

Entä vakavammat vahingot?

Valtiokonttori saa vuosittain noin 1500 sotilastapaturmailmoitusta. Suurin osa vammoista on niin sanottuja ”urheilutyyppisiä” vammoja. Osa vahingoista on kuitenkin vakavampia. Vakavia vahinkoja voi sattua arkisissakin tilanteissa: esimerkiksi polvivamma maastoharjoituksessa voi äityä pitkäkestoiseksi ja hankalaksi korvata.

Oheisessa kuvassa on kuvattu asepalveluksessa loukkaantuneen korvausprosessi. Kuvan tapauksessa aluksi melko harmiton polvivamma osoittautuu myöhemmin vakavaksi vahingoksi. Korvausprosessin lopputulemana varusmies kuntoutettiin onnistuneesti uuteen ammattiin.

korvausprosessi

Korvausprosessi

Mistä erinomainen asiakaskokemus muodostuu?

Erinomainen asiakaskokemus koostuu ymmärtääkseni kolmesta keskeisestä osa-alueesta. Ensinnäkin palvelun tulee olla teknisesti sujuvaa: nopeaa, ymmärrettävää ja toimia varusmiehen valitseman viestimen välityksellä.

Toiseksi: korvauspalvelusta tulee jäädä hyvä mieli. Palvelun tulee olla paitsi asiantuntevaa, myös helposti lähestyttävää ja ymmärtää varusmiehen kokemusmaailmaa. Varusmiehet ovat usein myös aikuisiän alkutaipaleella. Sen vuoksi neuvontaa olisi hyvä antaa aloitteellisesti, siitä huolimatta että vaarana olisi vaikuttaa holhoavalta.

Kolmanneksi: varusmiehille ei voida tuottaa erinomaista asiakaskokemusta, mikäli asiakaspalvelijat ovat nyreillä mielin. Oli kyse sitten korvausratkaisijasta, vakuutuslääkäristä, ICT-kehittäjästä, tai viestinnän ammattilaisesta, tulee yhteistyön pelata ja palvelussa tavoitella erinomaista lopputulosta. Nämä kolme palikkaa ovat Valtiokonttorilla hyvin hallinnassa tavoiteltaessa erinomaista asiakaskokemusta. Tätä tukee esimerkiksi jatkuvasti käynnissä oleva asiakaskokemuksen mittaaminen. Varusmiehet ovat antaneet hyvää, jopa erinomaisesti palautetta – mobiilisti, niin kuin asiaan nykyään kuuluukin.

Ismo Tikka

digitalisaatio henkilöstö ilmiöt talous

Lattiatuntumaa ja tuloksia – onnistuiko Valtio Expo?

Valtio Expo 2016, yleisnäkymä

Valtio Expo pidettiin jälleen toukokuussa Marinessa. Kävijöitä riitti tungokseen asti. Pöhinä oli hyvä ja vastaantulijat kiittelivät hyvästä meiningistä ja kiinnostavasta ohjelmasta. Onnistumisesta kieli myös se, että vieraat viihtyivät loppuun asti.

Mutta riittääkö lattiatuntuma arvioon asiakaskokemuksesta vai pitääkö sitä erikseen kysyä?

Lattiatuntuma riitti Kaitsulle

Takavuosina olin autokaupoilla Mankkaalla Espoossa haaveilemassa auton vaihtoa. Mukaan lähti kaveri seuraksi. Lähdimme liikkeelle lehti-ilmoituksen perusteella. Tarjolla oli myös kahvia posliinikupista ja kampaviineri. Aikamme kierreltyämme liikkeessä rutinoitunut automyyjä Kaitsu otti meidät haltuunsa.

Itselleni ei sopivaa menopeliä oikein löytynyt, mutta kaverille kyllä. Kaverin ollessa koeajolla Kaitsu selitti mitä lattiatuntuma tarkoittaa. Kaitsu sanoi, että hän pystyi kokemuksellaan asiakkaiden elkeistä päättelemään, olivatko liikkeeseen tulijat uteliaita aikansa kuluttajia vai tosiostajia. Esimerkiksi Töölön autotalossa työskennellessään  bussikuskit ja osa matkustajista tuli liikkeeseen maleksimaan, kun odottivat bussia avasi Kaitsu harjaantumistaan lattiatuntumasta.

Kun hitusen häntä epäilin ja kysäisin oliko lattiatuntumassa tullut virheitä, Kaitsu myönsi että joitakin. Hämäännystä olivat aiheuttaneet kuulemma IT-kuplan äkkirikkaat ponnaripäät mersuintoilullaan. Kaitsu muuten arveli että pääsee kauppoihin kaverini kanssa.

Valtio Expo ei saanut pelkkää suitsutusta

Valtio Expon jälkeen päätimme hyvästä lattiatuntumasta huolimatta tehdä kyselyn. Ihan varmuuden vuoksi.

Kyselyyn tuli kosolti palautetta ja ne arvioitiin tarkasti, etenkin avoin palaute. Sekä vieraiden että näytteilleasettajien antamat yleisarvosanat olivat hyvää luokkaa. Mutta risujakin tuli ja selkeitä kehittämiskohteita.

Osa tiloista kävi ahtaaksi, näyttelyalue ei tyydyttänyt kaikkia näytteilleasettajia, ruokailussa oli välillä ongelmia ruuan jakelussa jne. Ohjelmassakin oli puutteita. Runsas palaute osoittaa, että tapahtuma koetaan omaksi. Palautteessa oli selkeitä toteutettavia parannusehdotuksia ja niitä pyritään hyödyntämään seuraavan Valtio Expon suunnittelussa.

Kaitsusta vielä

Ostiko kaverini Kaitsulta kaaran? Ostipa hyvinkin. Ja mielestään teki hyvät kaupat. Kaitsun lattiatuntuma ei siis pettänyt. Ajelin tässä keväällä Olarissa ja päätin poiketa Kaitsun liikkeessä ohimennen. Jännityksellä kurvasin pihaan: onko liike toiminnassa ja löytyykö Kaitsua vielä hommissa? Kaitsu totesi, että hän on täällä kuin unohdettu joulukuusi.  Vaikka on oikotiet ja etuovet sun muut vimputtimet, niin vielä Kaitsuakin tarvitaan. Autokaupoille en tullut mutta senhän Kaitsu tiesikin.

Toisin kuin Kaitsulla, meillä kokemus on osoittanut, että lattiatuntuma ei yksin riitä. Myös kyselyitä tarvitaan, jotta voidaan kehittyä. Kiitokset siis kaikille Expoon osallistuneille, ja etenkin palautekyselyyn vastanneille. Ensi vuonna taas uusi Valtio Expo. Toivottavasti yhtä hyvä – tai ehkä hitusen taas parempi.

Ismo Tikka

Tutustu:

>> Lue lisää palautekyselyn tuloksista Valtio Expon sivuilta

>> Ks. Valtio Expon tunnelmia koostevideoilta

>> Kuvia Valtio Exposta

digitalisaatio henkilöstö ilmiöt talous

Onnistunut Valtio Expo on monen tekijän summa

Valtionhallinnon suurin tapahtuma Valtio Expo on järjestetty jo kymmenkunta kertaa. Toukokuussa jälleen lähes 1500 virkamiestä löytää toisensa Marina Congress Centerin käytäviltä. Kuten hyvin harjoiteltu balettiesitys, myös huolella järjestetty tapahtuma sujuu vieraiden näkökulmasta kuin tanssi. Tai ainakin sitä tavoittelemme.

Onnistuneen tapahtuman takana on paljon pieniä ja ja vähän suurempiakin tehtäviä. Meidän tehtävämme on kutoa yksittäisistä osista onnistunut kokonaisuus. Expoa koordinoinaan pienellä porukalla. Ismo Tikka, Laura Salmi ja Ann-Mari Ruhanen pitävät langat käsissään. Suunnittelun ohella siedämme jonkin verran kaaosta. Etenkin ohjelman suunnittelussa tietty epävarmuus on hyvästä. Lopputulos on aina ollut yllätys. Välillä kinataankin mutta kinoista on ollut lopputuloksen kannalta hyötyä ja edelleen ollaan hyvissä väleissä. 17. 5. tiedämmekin jo lattiatuntumasta miten Expo onnistui. Nyt vielä jänskättää.

Valtio Expon rakentaminen käynnistyy näytteilleasettajien haalimisella

Valtio Expo lähtee liikkeelle näytteilleasettajista. He tuovat Expoon rahoituksen lisäksi ohjelmasisältöä, osaamista, mielenkiintoisen näyttelyalueen, tuulahduksen yritysmaailmasta ja tietenkin virkamiehille mahdollisuuden verkostoitua yritysmaailman asiantuntijoiden kanssa. Näytteilleasettajista osa on mukana joka vuosi, osa ensimmäistä kertaa. Vankan ict-kentän lisäksi paikalla on myös yrityksiä vaikkapa majoitus- tai työhyvinvointi-alalta. Yritykselle osallistuminen Expoon on iso päätös. Välittömien kustannusten lisäksi osallistuminen vie paljon työaikaa.

Isommille yrityksille Valtio Expo on vain yksi tapahtuma kalenterissa muiden tapahtumien joukossa. Expo kilpailee siis muiden tapahtumien kanssa näytteilleasettajien ajasta ja markkinointibudjetista. Näytteillasettajat hakevat luonnollisesti uusia kontakteja ja vahvistavat nykyisiä valtionhallinnon asiakassuhteita. Jos Expo ei tuo investoinnille vastinetta, seuraava Expo jää pois yrityksen markkinointi-ohjelmasta. Täytyy pitää Valtio Expo -tuote kunnossa ja olla ajoissa liikkeellä, jotta kelpaa jatkossakin.

Ohjelman on houkuteltava talo täyteen

Vieraat ovat valtion virkamiehiä. Ohjelmaa on viritetty sekä ict-, talous-, henkilöstö- että viestintävirkamiehiä varten. Ohjelmaan ehdotuksia tulee Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön lisäksi vierailta ja näytteilleasettajilta. Expo on luonteeltaan verkostoitumistapahtuma, joten ohjelmasisältö on kevyempi kuin vaikkapa seminaarissa. Tavoitteena on rakentaa ohjelma siten, että kaikille vieraille olisi jotain kiinnostavaa.

Asiaohjelman lisäksi on tarjolla kevyempääkin tarjontaa, kuten tänä vuonna totta vai tarua -show. Ohjelmarunko on kuin takavuosien Danny-show. Räväkän alun jälkeen seesteisempää ja keskivaiheilla tempoa lisää ja lopussa huipennus. Onneksi emme tarvitse tuulikonetta eikä myöskään pyroteknikkaa.

Ilman kunnollista ohjelmaa emme saa paikalle vieraita. Keväällä on samaan aikaan tarjolla muitakin kinkereitä. Valtio Expo on Valtiokonttorin järjestämä tapahtuma, ei Valtiokonttorin asiakaspäivä. Kuulostaa saivartelulta, mutta rajauksella on merkitystä. Tapahtuma koetaan vieraiden keskuudessa koko valtiohallinnon yhteiseksi tapahtumaksi.

Osaavissa käsissä kaikki vaikuttaa vaivattomalta

Valtiokonttorilaiset ovat tapahtuman runko ja kasvot. Käsitykseni mukaan olemme tässä hommassa onnistuneet erinomaisesti, ja käsitystä tukee myös kävijäpalaute. Meitä valtiokonttorilaisia tapahtumassa on mukana puhujina, sali-isäntinä, avustajina, vastaanotossa, hoitamassa viestintää yms. Meillä on tapahtumassa lisäksi muutama oma osasto. Tänä vuonna Valtiokonttorin palveluista ovat esillä Kansalaisneuvonta, Kieku ja valtion sisäistä liikkuvuutta tukeva Henkilöstöpalvelut. Voit myös osallistua 140-vuotiaan Valtiokonttorin historiavisaan.

Tapahtumapäivänä ratkeaa miten onnistuimme. Kaiken pitää olla vaivatonta, vaikka järjestäjille tapahtuma on vaatinut tolkuttomasti valmistelua. Tapahtumapaikalla on merkitystä. Ilmoittautuminen sujuu liukkaasti, näyttelyalue on toimiva ja turvallinen, tarjoilu pelaa, tekniikka pelittää, tilat ovat miellyttävät… Ilman laadukkaita yhteistyökumppaneita, jotka tekevät tapahtumasta sujuvan, ei Valtio Expo onnistu ja vieraat viihdy.

Tervetuloa viihtymään ja verkostoitumaan!

Haluatko verkostoitua Valtio Expossa? Tänä se on entistä helpompaa Brella-palvelun avulla. Voit sen kautta sopia itsellesi tapaamisia puheenvuorojen lomaan.

Ellet pääse tällä kertaa mukaan, voit myöhemmin tutustua tapahtumaan katsomalla videokoosteen ja tutustumalla esityksiin Valtio Expon uudistuneilla sivuilla.

Ismo Tikka