All Posts By

Anna Hokkinen

henkilöstö ilmiöt

Happily ever after – minkälaisia tarinoita henkilökierrosta sinä haluat kuulla?

”Ilmoittauduin henkilökiertoon ja minut valittiin. Kun kerroin tästä esimiehelleni, hän tipahti tuolilta. Kuukauden selvittelyn jälkeen sain kuulla, etten pääsekään lähtemään. Turhauttavaa.”

”Tiimini jäsen tuli eräänä perjantaina kertomaan minulle iloisesti tulleensa valituksi viraston x henkilökiertotehtävään. Tipahdin tuolilta. Asia tuli minulle täydellisenä yllätyksenä. Yritin koota itseni ja kerroin palaavani asiaan. Tiimilleni oltiin antamassa uutta tehtävää ja tarvitsin kaikki kynnelle kykenevät avukseni tehtävän rakentamisessa. En myöskään tiennyt kunnolla, mitä henkilökierto tarkoitti. Soitin paniikissa suoraan henkilöstöpäälliköllemme. Selvitimme asiaa HR:n, tulosalueemme johdon ja muiden esimiesten kanssa. Lomien vuoksi pystyimme ilmoittamaan henkilökierrosta innostuneelle tiimini jäsenelle vasta kuukauden viiveellä, ettei henkilökierto onnistu. Hän ei meinannut ollenkaan ymmärtää, miksi ei. Turhauttavaa.”

Myönteisiä tarinoita henkilökierrosta on paljon. Mutta myös niitä, joissa homma ei ole toiminut alkuunkaan. Vaikka edellä on kerrottu vain yhden henkilökierron tarina, olisin toivonut senkin onnistuvan. Pidän tarinoista, joissa on draamaa, mutta onnellinen loppu. Miten draaman kaari käännetään?

Suunnitelmallisuudella. Onnistunut henkilökierto edellyttää hyvää käsikirjoitusta – suunnitelmallisuutta kaikilta osapuolilta ja päälle paljon keskustelua. Jotta kukaan ei tipahtaisi tuolilta tai turhautuisi. Organisaatio voi kirjoittaa oman tarinansa henkilökierrosta. Kertomuksen, jolla on monta kertojaa ja useita sivujuonia, mutta yksi onnellinen loppu. Organisaation johto yhdessä HR:n kanssa näyttää suuntaa sanomalla kyllä henkilökierrolle, mutta tarinan todellisia sankareita ovat esimiehet ja työntekijät.

Esimiehen kannattaa kartoittaa ne tiiminsä tehtävät, joissa henkilökierto toimisi parhaiten osaamisen kehittämisen työkaluna. Keskustellessaan tiimiläistensä kanssa osaamisen kehittämisestä esimies voi nostaa henkilökierron esille yhtenä vaihtoehtona. Koska onnistuminen on myös asenne, on hyvä pitää mieli avoinna: jos henkilökiertoon lähteminen ei onnistu juuri silloin kun tiimin jäsenelle tarjotaan mahdollisuutta, on esimiehen perusteluiden lisäksi hyvä pohtia yhdessä työntekijän kanssa sopivampaa ajankohtaa. Edellyttäen että henkilökierto on kyseisen tehtävän osaamisen kehittämisessä mielekästä.

Tämä tarina on interaktiivinen. Myös työntekijät kirjoittavat sitä. Henkilökierrosta kiinnostunut työntekijä kertoo esimiehelleen kiinnostuksestaan. Hän keskustelee esimiehensä kanssa siitä, kuinka henkilökierto tukisi osaamisen kehittämistä juuri hänen tehtävässään ja siitä, milloin olisi sopiva aika töiden kannalta hypätä hetkeksi toisiin tehtäviin. Kun oikea hetki ja tehtävä löytyvät, työntekijä on aktiivinen henkilökierron tavoitteiden määrittelyssä.

Pelkkä punainen lanka ei riitä. Onnellinen loppu vaatii muitakin värejä. Uskon kuitenkin, että suunnitelmallisuus on haluamani onnellisen lopun pohjaväri. Tarinan juju.

Haluatko kuulla lisää tarinoita henkilökierrosta? Niitä kerrotaan Valtio Expossa keskiviikkona 10.5. paneelissa ”Koeajossa henkilökierto – jalka pois jarrulta ja kaasu pohjaan?” Kyydissä henkilökierrossa olleita, esimiehiä ja HR.

Tarinoita ja lyhyen oppimäärän henkilökierrosta valtiolla löydät myös Valtiokonttorin kotisivuilla > Henkilökierto

Onnellisten loppujen puolesta,

Anna Hokkinen

ilmiöt

Äiti, voivatko myös miehet olla lakimiehiä?

Näin kysyi tyttäreni kuusivuotiaana. Nauroin sydämeni pohjasta katsoessani hänen ihmettelystä pyöreisiin silmiinsä.

Tyttäreni ihmettely oli perusteltua. Perhetutut lakimiehet ovat kaikki naisia.

Esimiesten ja luottamusmiesten rinnalla lakimiehet elävät sinnikkäästi kielessämme, joka moniin muihin kieliin verrattuna on supertasapuolinen: sanalle ”hän” on vain yksi sana, ei kahta. Ruotsissa olisin ”jurist” ja Englannissa ”lawyer”. Vaikka nimi ei naista pahenna, voisimmeko me naiset olla jotain muuta kuin miehiä?

Olen työskennellyt erilaisilla lakimiesnimikkeillä lähes koko urani. Eräs esimieheni kysyi, pitäisikö meidän tehdä jotain nimikkeelleni. Lyhennetään se, vastasin: ”Voin olla laki”. Sitä minusta ei tullut, mutta voisinko olla oikeudellinen asiantuntija? Sitähän me olemme. Asiantuntijoita. Riippumatta siitä, olemmeko naisia vai miehiä.

Olen ”so last season”. Pohdin sanojen tasa-arvoa inhimillisen työn maailmassa, tässä ja nyt, vaikka tulevaisuus hönkii niskaan. Ei ole enää scifiä ajatella, että oikeudellisen asiantuntijan työn tekee tulevaisuudessa ohjelma tai kone. Koneilla ei ole sukupuolta, ellei sitä niille ohjelmoida. Ei myöskään niiden ammattinimikkeissä. Toivottavasti.

No, mitä vastasin tyttärelleni? ”Tottakai, rakas. Myös miehet voivat olla lakimiehiä.”

Anna Hokkinen

PS: Eikö oikeudellinen asiantuntija nappaa? Jos keksit paremman nimikkeen, kommentoi!